-
täpläpapurikko (alalaji tircis) – Pararge aegeria tircis
Pvm 130714, DE, Bayern, Ainring
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
täpläpapurikko – Pararge aegeria
EH: Hollola, Hämeenkoski
Kimmo Silvonen, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
-
täpläpapurikko – Pararge aegeria
Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
täpläpapurikko – Pararge aegeria
Jukka Lång, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
täpläpapurikko – Pararge aegeria
Olli Aho, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
täpläpapurikko (alalaji tircis) – Pararge aegeria tircis
Pvm 130606, FI, N;Sipoo
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
täpläpapurikko (alalaji tircis) – Pararge aegeria tircis
Pvm 090601, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski
J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Täpläpapurikko
(sv: kvickgräsfjäril)
Pararge aegeria
Varjoisten varttuneiden metsien suojissa on täpläpapurikon hyvä elää, vaan miten kävi Hollannissa…?
Tunnistaminen
Helppo tunnistaa, eroaa selvästi myös muista papurikoista. Siipien yläpinnat pohjaväriltään tummanruskeat, niiden kärjissä vaaleankeltaisia täpliä, joiden keskellä muutamia mustavalkeita silmätäpliä. Alapinnat ruskean ja keltaisen kirjavat.
Elintavat
Lentoaika
Laji lentää yleensä runsaimmillaan kesäkuun alkupuolella. Ensimmäisiä yksilöitä havaitaan toukokuun lopulla ja viimeiset heinäkuun alkupuolella. Lämpiminä kesinä toisen sukupolven yksilöitä voi tavata elokuussa.
Ravintokasvit
Toukat käyttävät ravintonaan erilaisia heiniä, eli ne ovat ravintonsa suhteen melko joustavia.
Elinympäristö
Täpläpapurikkoa tapaa melko varjoisissa varttuneissa metsissä, mikä on päiväperhoselle poikkeuksellista.Yleisimmin sen löytää vanhasta, reheväpohjaisesta korpikuusikosta, jossa puuston lomaan jää paikoin avoimempia laikkuja, joilla kasvaa erilaisia heiniä. Lajia esiintyy myös lehtipuuvaltaisissa lehtometsissä ja niiden reunamilla.Avoimeen maastoon täpläpapurikko ei juuri harhaudu, vaan pysyttelee aina metsän lähellä.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Erikoistunut laji
Täpläpapurikko on elinympäristöltään erikoistunut laji, sillä se esiintyy vain tiheydeltään vaihtelevissa, luonnontilaisen kaltaisissa rehevissä kuusi- tai lehtometsissä. Laji ei viihdy talousmetsissä.
Metsätalous
Täpläpapurikon taantumisen syitä tunnetaan puutteellisesti. Talousmetsät ovat tyypillisesti rakenteeltaan täys- ja tasatiheitä, mikä tuskin on täpläpapurikolle mieleen. Taimikoissa ja nuorissa metsissä lajia ei ylipäätään esiinny. Täpläpapurikon suosimat metsiköt ovat rakenteeltaan luonnontilaisen kaltaisia, eli varttuneita, tiheydeltään vaihtelevia ja sekapuustoisia.
Uhanalaisuus
Lajia pidettiin aiemmin elinvoimaisena, mutta vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa se katsottiin ensimmäistä kertaa silmälläpidettäväksi. Sopivissa elinympäristöissä lajia tapaa edelleen Etelä-Suomessa monin paikoin, mutta vähälukuisena ja tunnettuja esiintymiä on yhä harvemmassa.
Tiesitkö tämän?
Täpläpapurikko esiintyy myös etelämpänä Euroopassa, missä se oli pitkään Suomen tavoin varsin harvinainen ja vanhoihin aarniomaisiin metsiin erikoistunut laji. Vuosituhannen vaihteen tienoilla tässä tapahtui kuitenkin muutos, sillä ainakin Hollannissa laji on sittemmin yleistynyt valtavasti ja sitä esiintyy nykyisin hyvinkin monenlaisilla metsäalueilla ja niiden reunamilla. Vaikuttaa siltä, että lajilla tapahtui tuolloin perinnöllistä käyttäytymisen muutosta, jonka seurauksena se pystyy käyttämään aiempaa laveampaa elinympäristöjen valikoimaa. Nähtäväksi jää, tapahtuuko tällaista sopeutumista jossain vaiheessa myös Suomen perhoskannalle, tai leviääkö meille tätä eteläistä perhoskantaa.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NT - silmälläpidettävät
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 1b Hemiboreaalinen, Lounainen rannikkomaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2a Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2b Eteläboreaalinen, Järvi-Suomi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3a Keskiboreaalinen, Pohjanmaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 3b Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala–Kainuu
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
