Kiuru
(sv: sånglärka, en: Eurasian Skylark)
Alauda arvensis
Pellon yllä luritteleva kiuru kohoaa kohtisuoraan ylös korkeuksiin – jopa sataan metriin!
Tunnistaminen
Hieman varpusta pienempi lintu. Yleisväritykseltään kellertävän ruskea, selkäpuoli mustan ja vaaleanruskean kirjava, rinta ja kyljet viiruiset, vatsa vaalea. Päälaella tylppä töyhtö, joka ei aina linnusta näy. Lennossa erottuvat lyhyt pyrstö ja suhteellisen pitkät ja tylppäkärkiset siivet. Tunnetaan laululennostaan pellon yllä. Koiras lentää usein lekuttelevaa laululentoa korkealla reviirinsä yllä.
Elintavat
Syö hyönteisiä, matoja, etanoita sekä siemeniä. Pesii ja ruokailee maassa.
Elinympäristö
Kiuru suosii mahdollisimman suuria matalakasvustoisia avoimia aukeita, kuten peltoja tai avosoita. Se välttelee metsänreunoja. Pelloista kiurulle ovat mieleen erityisesti nurmialueet, viljelemättömät pellot ja syysviljapellot. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on tuonut kiurulle hyötyjä ja haittoja. Talvien leudontuminen on helpottanut kiurujen talviselviytymistä, mutta ilmastonmuutoksen takia runsastuva sateisuus pesimäkautena on kiurulle uhka. Kiurun kevätmuutto on aikaistunut.
Maatalous
Suomessa pesivien kiurujen määrä on vähentynyt noin 70 % muutamassa vuosikymmenessä. Kiuru on kärsinyt tehostuneesta maataloudesta, kuten karjatalouden ja avo-ojien vähenemisestä, viljelyalojen yksipuolistumisesta sekä kevätviljan viljelyn runsastumisesta, jolloin pesimäkauden alkupuolella on vähemmän kasvipeitteen antamaa suojaa pedoilta.
Tiesitkö tämän?
Sanonnan mukaan, kuu kiurusta kesään, kertoo koska kiurun aktiivinen laululento alkaa. Sanonnalla ei suoraan tarkoitettu kesän alkamista vaan milloin maanviljelijöiden tulisi aloittaa toukotyönsä. Ennen nykyisen vuosikalenterin aikoja maanviljelijät ajoittivatkin toimensa luonnon merkkien mukaan. Keväällä kiurukoiraan havaitsee helposti, kun se esittää vuolaasti pulppuavaa liverrystään keskellä peltoa kohoten korkeuksiin. Ensimmäiset kiurut saapuvat Suomeen kuitenkin jo hyvin varhain keväällä, jopa helmikuun lopulla, muuttolintujen etujoukoissa.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NT - silmälläpidettävät
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4a Pohjoisboreaalinen, Koillismaa
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
