Toivo on tuolla ulkona

Toivoa pidetään keskeisenä edellytyksenä sille, että ihminen jaksaa toimia. Mutta mitä on toivo alati pahenevan ympäristökriisin keskellä? Ympäristökasvatuksesta ja toivosta paljon kirjoittanut Panu Pihkala kartoittaa luennossaan merkityksellisen elämän mahdollisuuksia. Toivo on tuolla ulkona, hän väittää.
Pihkalan kirjoituksia tunteista ja ympäristökasvatuksesta löytyy esimerkiksi Ympäristökasvatus-lehdestä ja Toivoa ja toimintaa –sivustolta

Luento on tallennettu ULOS-UT-OUT -suurtapahtumassa 16.6.2021.

Esiintyjät: Minna Pyykkö ja Panu Pihkala
Juontajat: Essi Aarnio-Linnanvuori
Stiimituotanto: Sauli Yli-Hakola, Panu Similä, Matti Koukkari ja Teemu Komulainen
Editointi: Riku Rantala

Luento on tallennettu ULOS-UT-OUT -suurtapahtumassa16.6.2021.

Esiintyjät: Minna Pyykkö
Juontajat: Essi Aarnio-Linnanvuori
Stiimituotanto: Sauli Yli-Hakola, Panu Similä, Matti Koukkari ja Teemu Komulainen
Editointi: Riku Rantala

Miten luonto vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja terveyteen? Voidaanko nuoria innostaa luontoon luontoretkiä järjestämällä? Luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia koskeva tutkimustieto on lisääntynyt samalla kun Suomessakin on keskusteltu nuorempien sukupolvien luonnosta vieraantumisesta. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella luonto on tärkeä myös nuorten psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta.

Dosentti, FT Riikka Puhakka työskentelee akatemiatutkijana Helsingin yliopistossa Lahden yliopistokampuksella. NATUREWELL-hankkeessa tutkitaan luonnon virkistyskäytön vaikutuksia kaupunkilaisnuorten hyvinvointiin ja terveyteen.

Luento on tallennettu ULOS-UT-OUT -suurtapahtumassa 16.6.2021.

Esiintyjät: Riikka Puhakka
Juontajat: Maarit Pihkala
Stiimituotanto: Sauli Yli-Hakola, Panu Similä, Matti Koukkari ja Teemu Komulainen
Editointi: Riku Rantala

Kasvilajintunnistustaidot ovat puhuttaneet ihmisiä vuosikymmenien aikana puoleen jos toiseenkin. Osa pitää lajintunnistusta turhana ja ahdistavana ja erityisesti kasvien keräämistä oppilaiden kiusaamisena. Lajintunnistuksella on kuitenkin tärkeä tehtävä luontosuhteen edistämisessä. On aika karistaa harteilta menneisyyden taakat ja tuoda uutta lajintunnistustaidot tälle vuosituhannelle.

Luento on tallennettu ULOS-UT-OUT -suurtapahtumassa 16.6.2021.

Esiintyjät: Arja Kaasinen
Juontajat: Maarit Pihkala
Stiimituotanto: Sauli Yli-Hakola, Panu Similä, Matti Koukkari ja Teemu Komulainen
Editointi: Riku Rantala

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat voimakkaita pohjoisissa metsissä. Osa lajeista joutuu vetäytymään pohjoiseen muuttuvien olosuhteiden tai kilpailevien lajien takia. Samalla lämpenevä ilmasto taas mahdollistaa uusien lajien menestymisen aiemmin liian kylmässä Pohjolassa. Nämä ilmiöt tapahtuvat parasta aikaa, niitä ei tarvitse ennustaa tai simuloida vuosisatojen päähän. Luennollani käyn läpi käytännön tutkimustuloksia mm. eri eläinlajien ja metsien tuhohyönteisten osalta.

Markus Melin toimii tutkimuspäällikkönä Luonnonvarakeskuksessa.

Luento on tallennettu ULOS-UT-OUT -suurtapahtumassa16.6.2021.

Esiintyjät: Markus Melin
Juontajat: Maarit Pihkala
Stiimituotanto: Sauli Yli-Hakola, Panu Similä, Matti Koukkari ja Teemu Komulainen
Editointi: Riku Rantala

Mitä luonnon monimuotoisuus oikein on – ja miten sitä voisi käsitellä opetuksessa? Pajassa paneudutaan ensin luonnon monimuotoisuuden käsitteeseen ja harjoitellaan sen havainnointia toiminnallisesti. Sen jälkeen edetään kohti luonnon monimuotoisuuden suojelua ja erityisesti sitä, mitä koulussa voidaan tehdä. Pajassa yhdistyvät monialainen ympäristökasvatus ja toiminnallinen oppiminen.

Evoluutiopajat on kehitetty yhteistyössä ekologian ja evoluutiobiologian alan tutkijoiden ja taidekasvattajien kesken. Materiaalit on tarkoitettu kasvattamaan lasten ja nuorten ymmärrystä evoluutiosta ja siitä kuinka ihmiset vaikuttavat ekologisiin ja evolutiivisiin prosesseihin.

Miten kauaksi meille tuttujen lajien sukujuuret ulottuvat? Miten maapallon elonkirjo eli monimuotoinen luonto on kehittynyt? Ääniluontopolun avulla pääsee aikamatkalle tuttujen lajien, kuten oravan tai männyn alkujuurille.

Miten kimalaiset ovat kehittyneet tai miten ne viestivät? Millaista on kimalaisten yhteistyö? Entä miten värikkäiden kukkien kehittyminen liittyy kimalaisiin? ​Tutustu sosiaalisiin kimalaisiin ääninauhojen avulla.

Ahdistus, voimattomuus, suru. Kiitollisuus, luontoihmetys, ilo. Turhautuminen. Metsäikävä. Haltioituminen. Yhteenkuuluvuus. Vastarinta. Onko ympäristötunteille tilaa ilmastonmuutoksen ja ekokatastrofin käsittelyssä? Miten tunteet vaikuttavat meihin? Kuinka kohdata ympäristötunteita lasten ja nuorten kanssa?
Pajassa tarkastellaan moninaisia ympäristötunteita ja pohditaan niiden mahdollista muutosvoimaa.

Biologian ja maantieteen opettajien liiton kehittämässä super-suositussa Toivoa ja toimintaa -mallissa yhdistetään tieto kestävästä kehityksestä, aiheeseen liittyvien tunteiden käsittely sekä aito vaikuttaminen kestävän kehityksen asioiden puolesta. Tutustu malliin ja sen harjoituksiin. Hanke on suunnattu pääasiassa yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille, mutta tähän työpajaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki kiinnostuneet!

Sivusto tarjoaa taustatietoa kestävään kehitykseen liittyvistä tunteista, kuten ilmastoahdistuksesta ja sen käsittelystä sekä koulun mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Tarjolla on sekä taustatietoa, että käytännön vinkkejä opetustilanteita varten. Materiaaleja julkaistaan lisää keväällä 2020. Kevään aikana sivustolla julkaistaan mm. runsas määrä malleja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoihin, joita voidaan toteuttaa koulussa.

Millainen on tämä metsien salaperäinen harmaaturkki ja miksi se saa kokoaan enemmän huomiota? Työpajassa tutustutaan liito-oravan elintapoihin ja ekologiaan. Havainnollistamme erilaisten tehtävien avulla elinympäristöverkostojen toimintaa ja monimuotoisuutta sekä pohdimme, miten luonnonsuojelun ja maankäytön näkökulmat voidaan yhdistää. Sopii ala- ja yläkouluille.

Liito-oravan jäljillä -ympäristökasvatuspaketti tarjoaa opettajille ja varhaiskasvattajille tietoa liito-oravasta, sen elintavoista ja elinympäristöstä sekä antaa opetus- ja toimintavinkkejä näiden aiheiden käsittelyyn erilaisten ryhmien kanssa. Tavoitteena on lisätä tietämystä liito-oravasta ja sen elinympäristöjen merkityksestä, ja sitä kautta myös koko luonnon ja sen monimuotoisuuden arvostuksen kasvattaminen.

Tehtävät on ryhmitelty eri oppiaineiden ja toiminnallisuuden mukaan. Tehtäviä on kaikille ikäryhmille varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja toiselle asteelle. Opettaja voi itse muokata tehtäviä omalle ryhmälleen sopivaksi.

Jokainen roska pois rannalta on askel kohti puhtaampia vesistöjä. Rantaretkellä siivotaan rantaa roskista ja johdatetaan erilaisin leikein ja harjoittein lapset ja nuoret hoksaamaan, miksi rantojen siivoaminen on tärkeää. Löydettyjä roskia tutkimalla pohditaan ihmisten vaikutusta omaan ympäristöönsä. Ketä ne roskaajat oikein ovat? SATAKOLKYT-hanke on Helsingin kaupungin nuorisopalveluiden, Pääkaupunkiseudun Partiolaisten, Helsingin NNKY:n, Helsingin 4H-yhdistyksen ja Helsingin Vihreiden Nuorten yhteishanke, joka on palkittu Kansanvalistusseuran vuoden 2019 Sivistyspalkinnolla.

Vinkkivihko sisältää runsaasti erilaisia Itämereen liittyviä leikkejä ja tehtäväideoita, joita voi toteuttaa rannalla. Ohjaajaa varten vihkoon on koottu kattavasti perustietoa Itämerestä ja sen suojelusta. Mukana on myös mm. ohjeet rannan siivoamiseen sekä itämeriystävällisiin retkieväisiin.

Vihkosta löydät kootusti 40 eri tahojen tuottamaa Itämeri-tehtävävinkkiä ja ihan uusia ideoita. Tehtävät on ajettu kolmeen eri kategoriaan `Leiki ja liiku´, ´Tutki ja opi´ sekä ´Luo ja koe´. Vihko on koottu erityisesti koululaisten päiväleirien, luontokerhojen ja partiolippukuntien tarpeisiin, mutta siitä voi hyvin poimia ideoita myös peruskouluun.

Lintuvisassa tutustutaan lintulajien tunnistamiseen. Maksuttomien materiaaliemme avulla opettaja voi ensin opettaa lintujen tunnistusta oppilaille ja järjestää sitten projektin huipennukseksi Lintuvisan, jolloin selviää kuka tai ketkä ovat luokan tai koulun parhaita lintutuntijoita. Lintuvisassa on neljä sarjaa: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja. Lintuvisan kilpailu- ja harjoitusmateriaaleja voi käyttää luokassa lintujen opetuksessa myös ilman kilpailua. Liitteenä ohjeistus lintuvisan käyttöön oppilaiden kanssa.

Den 30 minuter långa dokumentärfilmen ”Vår Värdefulla Skog” passar som utbildningsmaterial. Dokumentären tar upp skogen och skogsbruk från många olika synvinklar. Dokumentären presenterar finländska skogar och deras möjligheter i olika omgivningar. Olika utvecklare och visionärer får berätta om deras syn på utnyttjandet av skog. Dokumentären har redigerats av den belönade naturdokumentaristen Petteri Saario. Här är 10 färdiga frågor som kan ställas efter att man har sett filmen.
(Den svenska texten fås fram genom att trycka på CC-knappen.)

Nyyskän nuotiotarinat: Luonnon monimuotoisuuden monikäyttö – tallenne on tehty Ulos – Ut- Out 2021- tapahtumaan.