Viherpeipon tukeva nokka sopii siementen syöntiin.

Kuva Satu Hiekko CC-BY-NC-ND
Viherpeippojen väritys vaihtelee kirkkaan vihreästä harmaanruskeaan.

Kuva CC0
Viherpeipot nahistelevat.

Kuva CC0

Viherpeippo

(sv: grönfink, en: European Greenfinch)

Carduelis chloris

Herkkä lintu loistaudille, mikä koitui monen kauniin vihreän peipon kohtaloksi.

Tunnistaminen

Varpusen kokoinen, vankkarakenteinen ja tukevanokkainen. Väritys vaihtelee kirkkaan vihreästä harmaanruskeaan. Siiven ulkoreunalla erottuu pitkä keltainen juova. Peippoon ja varpuseen verrattuna lyhytpyrstöisempi ja suuripäisempi.

Elintavat

Kesällä ravintona selkärangattomat eläimet, pesimäkauden ulkopuolella siemenet. Viherpeippo vierailee usein linturuokinnoilla.

Elinympäristö

Viherpeippo on puoliavoimien ympäristöjen laji: se pesii taajamissa, maaseudulla, kaupungeissa, hakkuuaukeilla ja saaristossa. Lyhyen matkan muuttaja, huomattava osa talvehtii Suomessa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Taudit

Trikomonoosi on lintujen tauti, jonka aiheuttaa Trichomonas gallinae -alkueläin. Peippolinnuille, erityisesti viherpeipoille, trikomonoosi voi olla vakava tauti. Suomeen tauti saapui vuonna 2008, levisi etenkin ruokintapaikoilla koko viherpeippojen levinneisyysalueelle ja aiheutti suurta kuolleisuutta. Taudin vuoksi viherpeippojen määrä Suomessa romahti, useampi kuin neljä viidestä viherpeiposta kuoli. Sen jälkeen tautia on todettu maassamme paikallisina epidemioina vuosittain, yleensä loppukesällä ja syksyllä, jolloin peippolintutiheydet ovat suurimmillaan.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos edesauttaa viherpeipon pesimäkannan romahtamisen aiheuttaneen trikomonoosi-loistaudin leviämistä. Loinen ei kestä pakkasta, joten se on päässyt leviämään tehokkaasti leutojen talvien ansiosta mm. ruokintapaikoilla, joissa linnut kerääntyvät yhteen isompina määrinä.

Ruokinta

Viherpeippojen pesimäkanta kasvoi voimakkaasti 1970-luvulta 1990-luvulle, viherpeippo hyötyi etenkin talviruokinnoista. Tuona aikana viherpeippo runsastui verrattain samaa tahtia kuin tali- ja sinitiainenkin.

Tiesitkö tämän?Viherpeippo on kevään ensimmäisiä pesiviä pikkulintuja Suomessa. Se tekee pesänsä tavallisesti katajaan tai kuuseen ja voi aloittaa munimisen jo maaliskuussa. Naaras munii ja hautoo usein 5 vaaleaa, pilkullista munaa, joista poikaset kuoriutuvat vajaan parin viikon päästä. Myös koiras osallistuu poikasten ruokintaan, jotka jättävät pesän parin viikon ikäisinä. Viherpeippo pesii tavallisesti kahdesti, joskus kolmasti pesimäkauden aikana.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 EN - erittäin uhanalaiset

2015 VU - vaarantuneet

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Fernando aranguren jiménez, XC742409. Hannu Varkki, XC733973. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0