Varpunen on tukevanokkainen pikkulintu. Koiraalla on musta silmänseutu ja kurkkulappu.

Kuva CC0
Naaraalta puuttuu musta väritys. Se on kauttaaltaan harmaanruskea.

Kuva CC0
Varpunen oli aiemmin oli hyvin yleinen, nyt se on vaarassa hävitä.

Luciano Giussani, Moineau domestique – Passer domesticus – House Sparrow. Creative Commons BY-NC-SA-2.0

Varpunen

(sv: gråsparv, en: House Sparrow)

Passer domesticus

Kaupunkien ja kylien sirkuttaja, joka aiemmin oli hyvin yleinen, nyt monin paikoin hävinnyt.

Tunnistaminen

Harmaanruskea tukevanokkainen pikkulintu. Selkä ruskea ja juovikas, vatsa ja päälaki harmaat. Koiraalla musta silmänseutu ja kurkkulappu, punaruskea juova silmän takana. Naaraalta musta väritys puuttuu.

Elintavat

Ravintona siemenet ja selkärangattomat. Emot syöttävät poikasiaan hyönteisten toukilla. Vierailee myös linturuokinnoilla.

Elinympäristö

Varpunen on ihmisen seuralainen. Se pesii kaupungeissa, taajamissa ja maatiloilla. Erityisesti navetat ovat varpusille suotuisia, mutta niitä voi pesiä myös huoltoasemilla ja puistoissa. Varpunen pesii yleensä rakennuksen koloon, harvoin linnunpönttöön. Paikkalintu, mutta nuoret yksilöt voivat etsiä pesimäpaikkoja kauempaa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Maatalous

Varpusen pesimäkanta Suomessa on taantunut voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Taustalla on ainakin maatalousympäristöjen muutokset, kuten karjatalouden väheneminen, viljan ja rehun tehokkaampi säilyttäminen, sekä rakennusten uudistaminen, jolloin varpusille on tarjolla vähemmän pesäkoloja. Varpunen on vähentynyt myös kaupungeissa, jossa syynä voi olla liian siistit pihat, joista ruokaa ja suojapaikkoja löytyy heikommin.

Tiesitkö tämän?

Varpunen jouluaamuna -laulussa kehotetaan Tule varpu riemulla, ota siemen multa. Varpusen vankka kekomainen nokka on sopeuma juuri siementen syömiseen, ja talviruokinnalla voimme auttaa tätä uhanalaista lintulajia. Ruokinta on harvinaistunut etenkin kaupungeissa, sillä myös rotat käyvät syömässä ruokinnoilla ja se ylläpitää kaupunkien rottaongelmaa. Varpuset vähentyvätkin yhtä nopeasti maaseudulla ja kaupungeissa.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 EN - erittäin uhanalaiset

2015 VU - vaarantuneet

2010 LC - elinvoimaiset

2000 NT - silmälläpidettävät

Säädökset

Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet Xeno Canto: Tristan Guillebot de Nerville, XC861140. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0