Varis on mustaharmaa lintu ja äänekäs raakkuja.

Mikko Karvonen, Master Crow. Creative Commons BY-NC-2.0
Varis on kaikkiruokainen. Se etsii ruokaa myös ihmisten läheltä ja aiemmin myös kaatopaikoilta.

Kuva CC0
Varis on sopeutuva lintu, joka osaa käyttää erilaisia ravintolähteitä ja pesii monenlaisissa ympäristöissä.

Kuva CC0
Varis on tuttu näky kaupungeissa ja maaseudulla.

Kuva CC0

Varis

(sv: kråka, en: Carrion Crow)

Corvus corone

Älykäs ja äänekäs raakkuja on kaikkiruokainen ja tuttu näky sekä kaupungeissa että maaseudulla. Ratkaisetko koulutehtäväsi nopeammin kuin varis?

Tunnistaminen

Näkyvä, kuuluva ja helposti tunnistettava mustaharmaa lintu. Selkä ja vatsa harmaat, muutoin musta.

Elintavat

Varis on kaikkiruokainen, se syö suuria selkärangattomia, muiden lintujen munia ja pieniä poikasia. Lisäksi se etsii ruokaa ihmisten läheisyydestä ja kaatopaikoilta.

Elinympäristö

Varis pesii monenlaisissa ympäristöissä, kaupungeissa ja viljelyalueilla sekä meren saaristossa. Varis on sopeutuva lintu, joka osaa käyttää paljon erilaisia ravintolähteitä. Osittaismuuttaja, osa kannasta muuttaa, osa talvehtii Suomessa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Jätehuolto

Variksen pesimäkanta Suomessa on taantunut pitkällä aikavälillä. Taustalla on ainakin jätehuollon tehostuminen, jossa pieniä kaatopaikkoja on lopettu, kun jätehuolto on keskittynyt yhä suurempiin yksiköihin. Lisäksi maaseudun autioituminen, eli pienten maatilojen väheneminen ja ihmisten muutto maaseudulta kaupunkiin on voinut heikentään variksen ruokailumahdollisuuksia.

Tiesitkö tämän?

Varislintujen käyttäytymistä ja älykkyyttä on tutkittu monin eri tavoin. Osa varislajeista oppii tunnistamaan itsensä peilistä ja tutkimaan ympäristöä peilin avulla, jotkut varislajit pystyvät ratkaisemaan tehtäviä yhtä hyvin kuin seitsemänvuotias lapsi.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

EU:n lintudirektiivin II/B-liite

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.

.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Johannes Worona, XC836154. Accessible at www.xeno-canto.org/836154
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0