Valkoapila

(sv: vitklöver)

Trifolium repens

Yleiskuvaus

Levinneisyys Suomessa

Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä harvinainen.

Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.

Koko

Varsi 20–50 cm.

Varsi

Varsi on maanmyötäinen, kalju, nivelkohdista juurehtiva.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat pitkälti ruodin kanssa yhdiskasvuiset, kalvomaiset, suipot. Lehtiruodit ovat pitkiä. Lehdet ovat kolmisormisia. Lehdykät (1–2 cm) ovat nirhalaitaisia, vastaherttaisia, usein vaaleakuvioisia.

Kukka

Kukat ovat kaksineuvoisia. Kukintoperä on 5–20 cm pitkä, kukinto on pallomainen. Teriö on vastakohtainen, perhomainen: ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Teriö on tyveltä yhteenkasvanut. Kukat (7–10 mm) ovat tuoksuvia, valkoisia, kukinnan jälkeen kalpeanruskeita. Terälehdet eivät karise kukinnan jälkeen. Verhiö on viisilehtinen, yhdislehtinen, kalju. Heteitä on 10, palhoista 9 on yhdistyvisiä, ympäröivät emiötä torvena, 1 hede on erillinen. Emiö on yksilokeroinen, yksiluottinen.

Hedelmä ja siemen

Palko on avautumaton, verhiön sisään jäävä, 1–4-siemeninen.

Kukinta-aika

Kukkii keski- ja loppukesällä (VI–VIII).

Elinympäristö

Niityillä, pientareilla, pihoilla, pelloilla, poluilla, tienvarsilla. Myös rehu- ja nurmikkokasvi.

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo

Viljelykasvien luonnonvarainen sukulainen (CWR Prioriteettilaji)

Viljelykasvien luonnonvaraiset sukulaislajit (CWR, crop wild relatives) ovat luonnonvaraisia kasveja, jotka ovat sukua viljelykasveille. Suomen CWR lajit on priorisoitu käyttöpotentiaalin ja sosioekonomisen arvon mukaan. Priorisoitu lajilista sisältää 55 lajia ja 22 alalajia. Lista on laadittu Maa-ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luken, Luomuksen ja Metsähallituksen hankkeessa 2018-2020.

Vuorovaikutussuhteet

Peltokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Valkoapila on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.

Tarhakimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Valkoapila on pitkäkielisen tarhakimalaisen mesikasvi. Tarhakimalainen pölyttää kasvin.

Kivikkokimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Valkoapila on kivikkokimalaisen mesikasvi. Kivikkokimalainen pölyttää kasvin.

Juhannuskimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Valkoapila on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.

Karttaperhonen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.