-
Uhanalainen tummaverkkoperhonen on hyvin tumma, koiraat voivat näyttää jopa mustilta. Sitä on melko vaikea erottaa samaan aikaan ja usein samoilla paikoillakin lentävästä ratamoverkkoperhosesta, joka puolestaan on varsin yleinen.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Tummaverkkoperhonen lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle.
Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
Tummaverkkoperhosta esiintyy Suomessa vain Pirkanmaalla ja Satakunnassa Kristiinankaupungin ympäristössä.
Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Tummaverkkoperhonen
(sv: sotnätfjäril)
Melitaea diamina
Kun kosteita rantalaitumia ei juuri enää ole, on tummaverkkoperhonen vaarassa hävitä.
Miltä näyttää?
Tummaverkkoperhonen on hyvin tumma perhonen, ja koiraat voivat näyttää melkein mustilta. Se muistuttaa paljon ratamoverkkoperhosta, jota lentää samaan aikaan ja samoilla paikoilla. Tummaverkkoperhonen on kuitenkin yleensä selvästi tummempi.
Missä elää?
Nykyään tummaverkkoperhosta tavataan etenkin kosteilla hylätyillä pelloilla, voimajohtoaukeilla ja avohakkuilla, joissa kasvaa sen toukkien ravintokasvia lehtovirmajuurta. Aiemmin se eli eniten kosteilla rantalaitumilla, mutta tällaisia paikkoja on enää vähän jäljellä.
Milloin lentää?
Tummaverkkoperhonen lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkupuolelle. Eniten perhosia näkyy juhannuksen aikoihin.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät vain lehtovirmajuurta.
Miten talvehtii?
Toukat talvehtivat yhdyskunnassa lehtovirmajuurella, seittipesän suojissa.
Syvemmälle lajin maailmaan
Kosteiden niittyjen perhonen
Tummaverkkoperhonen on erikoistunut kosteisiin ja avoimiin elinympäristöihin. Aiemmin karjan laidunnus piti rantaniityt avoimina ja sopivina lajille, mutta laidunnuksen loppuminen on tehnyt monista alueista sille kelvottomia.
Suojelu on tärkeää
Tummaverkkoperhonen on yksi Suomen parhaiten suojelluista päiväperhosista. Erityisesti Pirkanmaalla sen elinympäristöjä on hoidettu paljon, ja lajin tilanne on siellä pysynyt kohtuullisena. Satakunnassa esiintymiä on vähemmän ja suojelutoimia on tehty vähemmän.
Erittäin uhanalainen Suomessa
Tummaverkkoperhonen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Sen esiintymisalue Suomessa on pieni ja monien tunnettujen esiintymien tila heikkenee. Euroopassa laji on kuitenkin monin paikoin melko yleinen.
Vaikeasti suojeltava laji
Tummaverkkoperhosen toukka syö vain lehtovirmajuurta, joka kasvaa kosteilla niityillä ja häviää helposti muiden kasvien seasta. Siksi sopivien elinympäristöjen säilyttäminen on vaikeaa ja vaatii jatkuvaa hoitoa.
Valittu tunnuslajiksi
Tummaverkkoperhonen on ollut Pirkanmaan ympäristöhallinnon tunnuslaji, ja se näkyy yhä usein Tampereen kaupungin ympäristöviestinnässä.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 EN - erittäin uhanalaiset
2010 EN - erittäin uhanalaiset
2000 EN - erittäin uhanalaiset
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 2023/1066, liite 6)
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen luonnonsuojelulain 75 §:ssä tarkoitettu uhanalainen eliölaji, jonka riski hävitä luonnosta on vähintään hyvin korkea. Erityisesti suojeltavaksi eliölajiksi voidaan säätää myös sellainen uhanalainen eliölaji, jolla on hyvin vähän esiintymispaikkoja ja niiden säilyminen on uhattuna.
Koko maassa rauhoitetut eläinlajit (LSA 2023/1066, liite 1)
Luonnonsuojelulain (2023/9) 69 §:n mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säädellä koko maassa rauhoitetuksi eläinlajit, joidensäilyminen käy uhatuksi tai rauhoittaminen muusta syystä osoittautuu tarpeelliseksi.
Kiireellisesti suojeltavat lajit (SYKE 2020)
Lajisuojelun alueellisen suunnittelun priorisoimiseksi ympäristöhallinnon vastuulla olevista uhanalaisista lajeista on valittu pikaisimpia suojelutoimia vaativat lajit omalle listalle ns. kiireellisesti suojeltaviksi lajeiksi. Lista päivitettiin vuonna 2020. Valinnan ovat tehneet ympäristöhallinnon apuna toimivien eliötyöryhmien lajiasiantuntijat Suomen ympäristökeskuksen koordinoimana.
VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471)
Tämä on vanhentunut luettelo joka on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
VANHA Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471)
Tämä on vanhentunut luettelo. Luettelo on korvattu uudella vuonna 2021. Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää erityisesti suojeltavaksi lajiksi sellainen uhanalainen eliölaji, jonka häviämisuhka on ilmeinen. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty.
