Takaisin listaukseen

  • Tukkasotkakoiraalla on pitkä niskatöyhtö ja suorakaiteenmuotoinen valkea kylkilaikku. Muuten se on musta.

    Luciano Giussani, NULL. Creative Commons BY-NC-SA-2.0

  • Tukkasotkanaaras on tummanruskea, lyhyttä töyhtöä ei aina erota.

    Kuva Alexis Lours CC BY 4.0

  • Erotatko värityksen perusteella kuvan tukkasotkista naaraat koiraista?

    Kuva CC0

  • Tämä kokosukeltaja syö simpukoita, vesihyönteisiä ja kasveja. Kuvassa koiras.

    Kuva CC0

Tukkasotka

(sv: vigg, en: Tufted Duck)

Aythya fuligula

Töyhtöpää sotka ei laita kaikkia munia samaan koriin. Miten pesässä voi olla yli 30 munaa?

Tunnistaminen

Pienikokoinen sorsalintu. Muuten mustalla koiraalla on suorakaiteenmuotoinen valkea kylkilaikku ja pitkä niskatöyhtö. Naaras tummanruskea, selkä tummempi kuin kyljet. Nokka pieni ja siniharmaa, nuorilla ja naarailla pään takaosassa vain lyhyt töyhtö, joka ei aina maastossa erotu hyvin.

Elintavat

Syö simpukoita, vesihyönteisiä ja kasveja. Hankkii ravintonsa sukeltamalla, kokosukeltaja.

Elinympäristö

Tukkasotka pesii koko maassa, etelässä se viihtyy rehevillä järvillä, merenlahdilla ja saaristossa, pohjoisessa kelpaavat karummatkin vesistöt. Etelässä tukkasotkat suosivat niitä vesistöjä, joilla pesii naurulokki- tai tiirayhdyskuntia. Lähimuuttaja, osa kannasta talvehtii.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Lajien vuorovaikutus

Tukkasotka on yksi niistä vesilintulajeista, jotka ovat vähentyneet kosteikkojen naurulokkiyhdyskuntien vähentymisen myötä. Lokkiyhdyskunnat antavat pesiville tukkasotkille suojaa, kun lokit puolustavat omia pesiään pedoilta. Tukkasotka on myös kärsinyt vieraspetojen, minkin ja supikoiran, saalistuksesta.

Ilmastonmuutos

Talvien leudontumisen myötä tukkasotkia talvehtii Suomessa huomattavasti enemmän. Määrät ovat jopa monikymmenkertaistuneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Tukkasotkien kevätmuutto on aikaistunut ja syysmuutto viivästynyt selvästi.

Rehevöityminen

Tukkasotka on kärsinyt vesistöjen rehevöitymisestä: veden sameutuminen, vesistöjen umpeenkasvu ja vesihyönteisten väheneminen heikentävät tukkasotkan pesintämahdollisuuksia.

Tiesitkö tämän?

Kaikki sorsalinnut eivät todellakaan laita kaikkia munia samaan koriin. Esimerkiksi tukkasotkanaaras voi munia yhden tai useamman naaraan pesään. Yhteispesissä voi olla yli 30 munaa! Naaras saattaa munia toisen pesään silloin, 1) kun voimat riittävät munimiseen, mutta ei hautomiseen tai poikasista huolehtimiseen, 2) tai naaras haluaa välttää kaikkien poikasten kuolemisriskiä: jos oma poikue tuhoutuu, saattaa osa omista poikasista selvitä toisen naaraan pesässä.

Tukkasotkat kerääntyvät talviksi jättisuuriin parviin. Ahvenanmaan saaristosta on laskettu jopa yli 10 000 yksilön suuruisia parvia.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 EN - erittäin uhanalaiset

2015 EN - erittäin uhanalaiset

2010 VU - vaarantuneet

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

EU:n lintudirektiivin II/A-liite

Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia koko Euroopan Unionin alueella mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella. Liitteessä on listauksen lisäksi riekon alalajit Lagopus lagopus scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa.

EU:n lintudirektiivin III/B-liite

Lajit, joiden myyntiin, kuljetukseen tai hallussa pitämiseen myyntiä varten sekä elävien tai kuolleiden lintujen ja kaikkien niiden helposti tunnistettavien osien tai linnuista valmistettujen tuotteiden myytäväksi tarjoamiseen jäsenvaltiot voivat myöntää luvan, mikäli linnut on pyydystetty tai muuten hankittu laillisella tavalla. Liitteessä on lisäksi teeren alalaji Tetrao tetrix britannicus, joka ei esiinny Suomessa. Riekosta on Suomessa esiintyvän alalajin Lagopus lagopus lagopus lisäksi liitteessä alalajit L. l. scoticus ja L. l. hibernicus, jotka eivät esiinny Suomessa. Tundrahanhesta liitteessä on Suomen kautta muuttava alalaji Anser albifrons albifrons.

EU:n lintudirektiivin muuttolinnut

Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).

Riistalintu (Metsästyslaki 1993/615)

Metsästyslaissa luetellut riistalinnut (5§).

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo

Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

  • Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

    Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.

  • Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

    Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.

  • Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

    Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.

  • Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

    Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Xeno-canto. Alan Dalton, XC736695. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0