-
Tervapääskyjen on havaittu pysyvän ilmassa yhtäjaksoisesti jopa kymmenen kuukautta.
Kuva pau.artigas CC BY-SA 2.0
-
Tervapääsky on tummanruskea ja virtaviivainen.
Ómar Runólfsson, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 2.0
-
tervapääsky – Apus apus. Halias
Aki Aintila, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
Tervapääsky
(sv: tornseglare, en: Common Swift)
Apus apus
Kun elämä on yhtä lentoa, täytyy hyönteiset haalia suuhun suoraan ilmasta ja jopa nukkua lennossa!
Tunnistaminen
Tervapääskyllä on solakka ruumis ja pitkät, kapeat siivet. Sen lyhyen pyrstön päässä on lovi. Tervapääsky on tummanruskea. Sen lentäessä nopeat siiveniskut ja pitkät liitelyt vuorottelevat.
Elintavat
Tervapääsky syö ilmassa eläviä hyönteisiä ja hämähäkkieläimiä, joita se “haavii” ilmasta lentämällä suu auki.
Elinympäristö
Suurin osa tervapääskyistä pesii rakennusten koloissa, pöntöissä tai rakennetuissa koloissa. Pitkänmatkan muuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ulkomaiden tilanne
Tervapääskyn pesimäkanta Suomessa on vähentynyt puoleen viimeisen 40 vuoden aikana. Uhkana ovat elinympäristömuutokset sekä Suomessa että muuttoreittien varsilla ja talvehtimisalueilla. Maailmanlaajuinen hyönteiskato heikentää tervapääskyn ravinnonsaantia vaikuttaen sen talviselviytymiseen ja poikastuottoon.
Kaupungistuminen
Tervapääsky on hyötynyt kaupungistumisesta. Suurin osa tervapääskyistä, jotka pesivät aiemmin metsissä tikankoloissa, pesii nyt kaupungeissa tai taajamissa, rakennusten erilaisissa koloissa. Rakennusten remontointi ja uudisrakentaminen on kuitenkin vähentänyt tervapääskyille sopivia pesäpaikkoja. (Myös kolopuut vähentyneet metsien hakkuiden myötä.)
Tiesitkö tämän?
Tervapääskyon sopeutunut erinomaisesti jatkuvaan lentämiseen. Paikannuslaitteiden avulla tervapääskyjen on havaittu pysyvän ilmassa yhtäjaksoisesti kymmenen kuukautta. Tervapääskyt ruokailevat ja jopa nukkuvat ilmassa.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 EN - erittäin uhanalaiset
2015 VU - vaarantuneet
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 2023/1066, liite 6)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.
-
Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).
Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).
Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.
Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.
Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.