Sitruunaperhonen on kevään ensimmäisiä perhosia. Se talvehtii aikuisena ihan vaan varvikolla leväten ja on valmis lentoon heti kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Sitruunaperhonen munii aina paatsamalle heti kun sen lehdet puhkeavat keväällä.

Kuva Lasse Aho, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Sitruunaperhosen toukka syö ainoastaan paatsaman lehtiä.

Kuva Kalle Rainio, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Sitruunaperhonen ohdakkeella.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Sitruunaperhonen rantakukalla.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Sitruunaperhonen ahdekaunokilla.

Kuva Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Naaras, yläpuolelta kuvattuna. Museonäyte kerätty 29. heinäkuuta 1993, Janakkalasta.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Koiras, yläpuolelta kuvattuna. Museonäyte kerätty 29. heinäkuuta 1993, Janakkalasta.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Sitruunaperhonen

(sv: citronfjäril)

Gonepteryx rhamni

Kun talvi taittuu kevääksi, herää raikkaan keltainen perhonen varvikosta valmiina lentoon. Naaras on valmis munimaan, kun paatsama puhkeaa lehteen.

Tunnistaminen

Sitruunankeltainen koiras on helppo tunnistaa, vaaleampi naaras hieman vaikeampi. Suuri perhonen, jonka siipien kärjissä on suipot ulokkeet ja keskellä tumma täplä.

Elintavat

Lentoaika

Talvehtii aikuisena ja lähtee keväällä lentoon heti kun sää sen sallii – yleisesti jo huhtikuussa. Uudet perhoset kuoriutuvat koteloistaan heinäkuussa. Elokuun aikana perhoset varautuvat talveen ja ruokaillevat ahkerasti monenlaisilla mesikasveilla. Viimeisiä yksilöitä lentelee aina syksyn lopulle asti.

Ravintokasvit

Sitruunaperhosen toukka syö yksinomaan paatsaman lehtiä. Aikuiset perhoset ruokailevat hyvin monenlaisilla kukilla.

Elinympäristö

Elää metsissä ja metsänreunoilla sekä yleisenä myös pihoissa ja puutarhoissa. Talvehtinut naaras aloittaa munimisen heti, kun toukan ravintokasvi, paatsama, tulee lehteen. Keväisin sitruunaperhosia tapaakin usein metsissä. Syyskesällä nuoret perhoset liikkuvat pelto- ja piha-alueilla mesikasveilla ruokaillen.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Erikoistunut laji

Sitruunaperhosen toukat syövät vain paatsaman lehtiä. Paatsama on pieni puu tai pensas ja yleinen metsissä. Aikuinen perhonen imee mettä hyvin monenlaisista kukista.

Ilmastonmuutos

Sitruunaperhonen eli aiemmin vain Suomen eteläosissa. Nykyään se on levinnyt jo Lapin eteläosiin saakka. Ilmaston lämmetessä laji leviää yhä pohjoisemmaksi.

Tiesitkö tämän?

Sitruunaperhosella on varsin suojaton tapa talven viettoon. Se vain asettuu vaatimattomasti maahan. Sen voi löytää talvisella kävelyretkellä vaikkapa puolukanvarvulta lepäämästä. Perinteisesti paksu lumipeite on tarjonnut suojan sekä petoja että pakkasta vastaan. Sitruunaperhoset ovat heti kevään ensimmäisinä aurinkoisina päivinä valmiita lähtemään lentoon.