-
saukko – Lutra lutra
https://inaturalist.laji.fi/photos/181629091
Tuula Pirnes, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Saukko
(sv: utter, en: Otter)
Lutra lutra
Yleiskuvaus
Saukko on kookas ja notkea, vesielämään erinomaisesti sopeutunut näätäeläin. Saukolla on tiheä, kiiltävänruskea turkki ja lihaksikas häntä, joka suippenee kärkeä kohti. Turkki on kurkun ja rinnan seudulla muuta turkkia vaaleampaa ja pohjavilla on vedenpitävää. Korvat ovat pienet, osittain turkin peitossa ja saukko kykenee sulkemaan ne sekä sieramensa vesitiiviisti sukeltaessaan. Jaloissa on kynsiin saakka ulottuvat uimaräpylät.
Lumijäljissä erottuu yleensä jalanjälkien välissä vahvan hännän jättämä vana. Räpylän painallus reunustaa jalanjäljissä polkuanturan ja teräväkyntisten varpaiden painalluksia.
Koko: ruumiin pituus 50-100 cm, häntä 30-55 cm. Paino: 5-10 kg.
Levinneisyys Suomessa
Esiintyy nykyään koko Suomen alueella. Ollut aiemmin harvinainen ja uhanalainen metsästyksen takia.
Elintavat
Naaras synnyttää yhden poikueen vuodessa tavallisesti kevään ja kesän taitteessa, touko-kesäkuussa. Poikasia on 2-3 ja ne syntyvät useimmiten rantatörmään kaiverrettuun pesäonkaloon, joka on pehmustettu sammalilla. Poikaset elävät emonsa kanssa noin vuoden.
Aktiivinen ympäri vuoden. Saukko voi elää 15-18 vuotta.
Saukko saalistaa ravinnokseen pääasiassa kaloja ja niiden lisäksi rapuja, sammakkoja, myyriä, lintuja ja selkärangattomia. Kalojen osuus ruokavaliosta 80-90 %.
Liikkeellä yö- ja hämäräaikaan.
Elinympäristö
Vesistöissä ja niiden läheisyydessä: joissa, järvissä, meressä ja rannoilla. Viihtyy virtaavien vesien ja puiden sekä pensaiden varjostamien suvantopaikkojen äärellä.
Viitteet
Halkka, A., Karttunen, K., Kokko, U., Koskimies, P., Lokki, J., Nummi, P., Parkkinen, S., Suominen, T. & Taipale, K. 1994: Kotimaan luonto-opas. – Porvoo: WSOY.
Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste. – Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto. 121 s.
Lappalainen, Vaajakallio, Suomi & Vihonen. 1995: Nisäkäskirja – suomalaisia nisäkkäitä. – Weilin+Göös. 128 s.
Nieminen, M. & Ahola, A. (toim.) 2017: Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajien (pl. lepakot) esittelyt. – Suomen ympäristö 1/2017: 1–278.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 NT - silmälläpidettävät
2000 NT - silmälläpidettävät
Säädökset
Suomessa esiintyvät Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävät eliölajit (LSA 2023/1066, liite 7)
Luonnonsuojeluasetuksen liite 7 sisältää luettelon Suomessa esiintyvistä Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävistä lajeista.
EU:n luontodirektiivin II-liite
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on alueellinen suojelu (Natura 2000 -alueet). Niille lajeille, joille Suomella on liitteessä varauma tai jotka esiintyvät satunnaisesti, Suomen ei ole tarvinnut alueita perustaa.
EU:n luontodirektiivin IV-liite
Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.
EU:n luontodirektiivin liite II, Suomen Natura-lajit
Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit, jotka ovat Suomessa Natura 2000 -alueiden suojeluperusteina. Lajien on katsottu EU:n ja Suomen kahdenvälisissä neuvotteluissa esiintyvän siinä määrin pysyvänä kantana, että Suomen on perustettava näiden lajien elinympäristöjen suojeluun erityisten suojelutoimien alueita (Natura 2000 -alueverkosto). Suomen liitteessä II oleville varaumalajeille alueita ei tarvitse perustaa. Natura-lajit on lueteltu boreaalisen-, alpiinisen- ja Itämeren alueen referenssiluetteloissa jäsenmaittain.
CITES-sopimus, liite I
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säänneltyä ja luvanvaraista. Sopimuksen I-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on pääasiassa kielletty. Tietyissä tapauksissa näitä lajeja saa kuitenkin viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen ylitse, jos kyseessä on ei-kaupallinen toiminta tai jos kyseessä on muu kuin luonnonvarainen yksilö.
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.
Riistanisäkäs (Metsästyslaki 1993/615; 2019/683)
Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).
Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo
Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.