Satakieli laulaa voimakkaalla äänellä, mutta sitä on vaikeampi nähdä.

Tatiana Bulyonkova, Thrush Nightingale. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Vaaleanruskea ja vaatimattoman näköinen satakieli pesii lehtimetsissä.

Kuva Frank Vassen CC-BY-2.0

Satakieli

(sv: näktergal, en: Thrush Nightingale)

Luscinia luscinia

Mitään ei näy, mutta kyllä kuuluu – kuulosuojaimet esiin! Puronvarren pajukosta kantautuu hyvin voimakas ja vaihteleva satakielen laulu.

Tunnistaminen

Piilotteleva ja vaatimattoman värinen, vaaleanruskea pikkulintu. Satakielen tunnistaa parhaiten voimakkaasta laulusta, joka koostuu terävistä vihellyksistä, näppäilyistä ja rätinöistä.

Elintavat

Ravintona hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat eläimet.

Elinympäristö

Satakieli pesii tiheissä ja aukkoisissa lehtimetsissä, lehdonreunoissa, rehevissä pajukoissa ja puistometsiköissä. Pitkänmatkan muuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Satakielen pesimäkanta Suomessa runsastui 1970-luvulta 2000-luvulle. Ilmastonmuutos ja kasvukauden piteneminen Suomessa ovat auttaneet satakielen leviämistä pohjoisemmaksi.

Ulkomaiden tilanne

Satakieli on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Itä-Afrikassa. Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla satakieltä uhkaavat kuivuuden lisäksi sääolosuhteiden muutokset, sopivien elinympäristöjen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato. Mahdollisesti muuttomatkan varrella olevien haasteiden takia satakieli on yksi niistä pitkänmatkan muuttajista, jotka eivät ole onnistuneet aikaistamaan kevätmuuttoaan merkittävästi.

Tiesitkö tämän?

Satakieli on yksi linnustomme kovaäänisimmistä laulajista. Laulavaa satakieltä olisi syytä lähestyä kuulosuojaimet korvilla, koska laulun voimakkuus voi olla jopa yli 95 desibeliä! Voimakkuus vastaa porakoneen tai korvanjuuressa pöhisevän hiustenkuivaajan ääntä.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Xeno Canto, Mikael Litsgård, XC211458. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0