-
Ruskosuohaukka pesii rehevien vesialueiden ruovikoissa.
-
Ruskosuohaukkakoiraalla on vaaleat siivet ja mustat siivenkärjet.
Kuva Artur Mikołajewski CC BY-SA 4.0
-
Ruskosuohaukkanaaras on kokoruskea, pää ja hartiat ovat vaaleat.
Kuva Andreas Eichler CC BY-SA 4.0
Ruskosuohaukka
(sv: brun kärrhök, en: Western Marsh Harrier)
Circus aeruginosus
Eteläinen haukka pesii tiheiden ruovikoiden suojissa
Tunnistaminen
Ruskosuohaukka on varista suurempi, pitkäpyrstöinen ja hoikkasiipinen haukka. Koiraalla on vaaleat siivet, mustat siivenkärjet ja ruskea ruumis. Naaras on kokoruskea, pää ja hartiat vaaleat.
Elintavat
Ruskosuohaukka syö sammakoita, pikkunisäkkäitä, lintujen poikasia ja suuria hyönteisiä.
Elinympäristö
Ruskosuohaukka pesii järvien, jokien ja merenlahtien ruovikoissa. Lähimuuttaja, osa muuttaa Afrikkaan.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Ruskosuohaukka on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Eteläisenä lajina se on levittäytynyt pohjoisemmaksi.
Rehevöityminen
Ruskosuohaukka hyötyy vesistöjen rehevöitymisestä. Sillä on enemmän sopivia pesäpaikkoja ja mahdollisesti myös enemmän syötävää.
Tiesitkö tämän?
Suohaukoilla koiraat ja naaraat ovat selvästi eri väriset. Ruskea väritys on hautovalle naaraalle hyvä suojaväri.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 NT - silmälläpidettävät
Säädökset
EU:n lintudirektiivin I-liite
Yhteisön tärkeinä pitämät, Suomessa esiintyvät lajit, joiden elinympäristöjä on suojeltava erityistoimin. Toimilla varmistetaan lajien eloonjääminen ja lisääntyminen niiden levinneisyysalueella (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
CITES-sopimus, liite II
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A
A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.