Rotta
(sv: brunråtta, en: Brown Rat)
Rattus norvegicus
Yleiskuvaus
Rotta on väriltään yleensä ruskeahko jyrsijä. Rotat suosivat maanläheisiä asuinpaikkoja, joissa voivat helposti kaivaa itselleen maanalaisia käytäviä. Se viihtyy asutuskeskuksissa ja on valloittanut maatilat, viheralueet, kaatopaikat, viemäriverkostot ja jätekatokset. Rotat voivat tulla myös sisätiloihin. Rotat välttävät avoimia alueita ja liikkuvat yleensä hämärän tultua. Rotta poistuu pesästä ainoastaan hakiessaan ravintoa. Geeniperintönä saadut ominaisuudet, neofobia (uusien asioiden pelko) sekä hyvä sopeutumiskyky ovat olleet sille korvaamattomia leviämisen kannalta. Rotta on ihmisen seuralainen ja levinnyt ihmisen mukana ympäri maailmaa.
Rotat voivat lisääntyä hämmästyttävän nopeasti. Rottanaaras voi saada n. 15 pentuetta elinaikanaan eli rottaparin teoreettinen jälkeläisten maksimimäärä on noin 200 jälkeläistä vuodessa. Rotta elää yhdyskunnissa, joissa on tiukka sisäinen järjestys.
Tunnistaminen
Rotan turkki on selkäpuolelta ruskea ja vatsapuolelta vaaleanharmaa. Aikuinen rotta voi painaa jopa 600 g, sen pituus on 280 mm ja elinikä 1-2 vuotta. Urokset ovat yleensä naaraita suurempia. Rotan suomuinen häntä on paksu ja sen pituus voi olla jopa 100 % ruumiin pituudesta.
Levinneisyys Suomessa
Suomessa rotta on yleinen etelärannikolta Pohjanlahdelle saakka. Rotasta on havaintoja myös Lapista. Rottien määrästä Suomessa ei ole tarkkaa tietoa, mutta jo pelkästään Helsingissä niitä arvellaan olevan kymmeniä tuhansia, ellei jopa satoja tuhansia yksilöitä.
Viitteet
Aamulehti. 2017. Leudot talvet räjäyttivät rottakannan – Helsingissä niitä on jo satojatuhansia.
CABI: Rattus norvegicus (brown rat)
Duron, Q., Shiels, A.B. and Vidal, E. 2017. Control of invasive rats on islands and priorities for future action. Conservation Biology, 31: 761-771.
Harper, G.A. & Bunbury, N. 2015. Invasive rats on tropical islands: Their population biology and impacts on native species. Global Ecology and Conservation, 3: 607-627.
Helsingin yliopisto. Kaupunkirotat – Monitieteinen tutkimusprojekti rottien ekologiaan, evoluutioon, genetiikkaan sekä ihmisten ja rottien välisiin suhteisiin.
Oulun yliopisto. CitiRats 2020-2024 – Kansalaisia rottien kanssa. Tutkimushanke.
Tukes. Jyrsijämyrkyt. Jyrsijöiden torjunta kotona ja mökillä.
Tukes. 2020. Jyrsijätorjunnan hyvän käytännön ohje.
Veikkolainen, M. 2000. Rotat pois nurkista. Maatilan Pellervo.
Wikipedia: rotta, brunråtta, brown rat
Yle. 2020. Rottaongelma hyppäsi lähiöihin – etätyön lisääntyminen muutti rottien ruoka-apajat uusille alueille.
Yle. 2020. Rottaongelma on paisunut Kouvolassa – nyt rottia juoksee pihoilla ympäri kaupunkia.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NA - arviointiin soveltumattomat
2015 NA - arviointiin soveltumattomat
2010 NA - arviointiin soveltumattomat
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012)
Kansallinen vieraslajistrategia on valtioneuvoston 15.3.2012 periaatepäätöksenä hyväksymä strategia, jonka kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.
Muut haitalliset vieraslajit (ei mukana kansallisella tai EU:n vieraslajiluettelolla)
Suomessa on useita vieraslajeja, joita ei ole säädetty haitallisiksi eli ne eivät kuulu kansalliseen eivätkä EU:n haitallisten vieraslajien luetteloon. Nämä vieraslajit ovat tutkitusti tai potentiaalisesti haitallisia, ja niitä koskee ympäristöön päästämisen kielto.
