Värikkäällä räkättirastaalla on oranssi rinta ja täplikkäät kyljet.

Mikko Karvonen, Fieldfare – the Portrait. Creative Commons BY-NC-2.0
Räkättirastaalla on harmaa pää ja ruskea selkä.

Kuva CC0
Hyvinä satovuosina räkättirastaat hotkivat valtavat määrät pihlajanmarjoja.

Kuva CC0
Räkättirastas voi pesiä pihapiirissä. Poikaset lähtevät pesästä pariviikkoisina, vaikka lentotaito onkin vielä heikko.

Kuva CC0

Räkättirastas

(sv: björktrast, en: Fieldfare)

Turdus pilaris

Marjapensaan räksättävä varas visertää kauniisti laululennollaan.

Tunnistaminen

Värikäs rastas, jolla on oranssi rinta, vaalea vatsa ja täplikkäät kyljet, ruskea yläselkä, harmaa pää ja alaselkä, sekä musta pyrstö.

Elintavat

Ravintona erilaiset selkärangattomat, kuten madot, etanat ja hyönteiset. Syksyllä ja talvella marjat ovat tärkeää ravintoa.

Elinympäristö

Tärkeimpiä pesimäympäristöjä ovat peltojen reunametsät, puistot, pihapiirit ja puutarhat, Pohjois- ja Itä-Suomessa se pesii monenlaisissa metsissä. Se tarvitsee ruokailualueiksi peltoja, nurmikoita tai muita avomaita. Räkättirastas pesii koko Suomessa, usein yhdyskunnissa, jotka ovat muutaman tai useamman kymmenen parin suuruisia. Lähimuuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Vaeltava laji

Syksyllä ja talvella pihlajanmarjat ovat räkättirastaille tärkeää ravintoa. Pihlajanmarjojen määrät vaihtelevat huomattavasti vuosien välillä. Huonoina satovuosina rastaat voivat vaeltaa hyvin pitkiä matkoja sopivien marja-apajien perässä.

Lajien vuorovaikutus

Hyvinä pihlajanmarjavuosina räkättirastaat hotkivat kokonaisina valtavat määrät pihlajanmarjoja. Mainiona satovuonna linnut viivyttelevät muuttomatkalle lähtöään, eivätkä muuta yhtä kauas kuin kehnon sadon aikaan. Hyvien marjasatovuosien jälkeen Suomessa pesiikin enemmän räkättirastaita. Pihlajansiementen itävyys taas paranee, kun ne kulkeutuvat lintujen suoliston läpi. Linnut myös levittävät pihlajan siemeniä uusille kasvupaikoille.

Maan pohjoisosissa räkättirastaat pesivät usein ampuhaukkojen pesän vieressä. Ne saavat turvaa haukoilta muita petoja vastaan ja haukka itse käy muualla saalistamassa.

Tiesitkö tämän?

Räkättirastaan eli räksän tunnusomainen ksäksättävä ääni on tuttu puutarhan marjapensaista.Koiras osaa tarvittaessa laulaa myös aivan toisella äänellä: laululennosta kantautuu hurmioitunutta viserrystä.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

EU:n lintudirektiivin II/B-liite

Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Xeno Canto, Lars Edenius, XC743865. Lars Edenius, XC727604. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0