Räkättirastas
(sv: björktrast, en: Fieldfare)
Turdus pilaris
Marjapensaan räksättävä varas visertää kauniisti laululennollaan.
Tunnistaminen
Räkättirastaalla on oranssi rinta, vaalea vatsa ja täplikkäät kyljet. Sen pää on harmaa, selkä ruskeanharmaa. Pyrstö on musta.
Elintavat
Ravintona erilaiset selkärangattomat, kuten madot, etanat ja hyönteiset. Syksyllä ja talvella marjat ovat tärkeää ravintoa.
Elinympäristö
Tärkeimpiä pesimäympäristöjä ovat peltojen reunametsät, puistot, pihapiirit ja puutarhat, Pohjois- ja Itä-Suomessa se pesii monenlaisissa metsissä. Se tarvitsee ruokailualueiksi peltoja, nurmikoita tai muita avomaita. Räkättirastas pesii koko Suomessa, usein yhdyskunnissa, jotka ovat muutaman tai useamman kymmenen parin suuruisia. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Vaeltava laji
Syksyllä ja talvella pihlajanmarjat ovat räkättirastaille tärkeää ravintoa. Pihlajanmarjojen määrät vaihtelevat huomattavasti vuosien välillä. Huonoina satovuosina rastaat voivat vaeltaa hyvin pitkiä matkoja sopivien marja-apajien perässä.
Lajien vuorovaikutus
Hyvinä pihlajanmarjavuosina räkättirastaat hotkivat kokonaisina valtavat määrät pihlajanmarjoja. Mainiona satovuonna linnut viivyttelevät muuttomatkalle lähtöään, eivätkä muuta yhtä kauas kuin kehnon sadon aikaan. Hyvien marjasatovuosien jälkeen Suomessa pesiikin enemmän räkättirastaita. Pihlajansiementen itävyys taas paranee, kun ne kulkeutuvat lintujen suoliston läpi. Linnut myös levittävät pihlajan siemeniä uusille kasvupaikoille.
Maan pohjoisosissa räkättirastaat pesivät usein ampuhaukkojen pesän vieressä. Ne saavat turvaa haukoilta muita petoja vastaan ja haukka itse käy muualla saalistamassa.
Tiesitkö tämän?
Räkättirastaan eli räksän tunnusomainen ksäksättävä ääni on tuttu puutarhan marjapensaista.Koiras osaa tarvittaessa laulaa myös aivan toisella äänellä: laululennosta kantautuu hurmioitunutta viserrystä.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/B-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia Suomessa (jäsenmailla omat luettelot), mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella.
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.