Takaisin listaukseen

Punatulkku

(sv: domherre, en: Eurasian Bullfinch)

Pyrrhula pyrrhula

Punatulkun ääni soi kuin haikea huilu. Punamahaiset herrat ja harmaamahaiset rouvat nauttivat lintulautojen siementarjoilusta.

Tunnistaminen

Pullea ja pitkäpyrstöinen varpuslintu, jolla tukeva nokka, musta päälaki, harmaa selkä ja mustassa siivessä paksu poikkijuova. Koiraalla kirkkaanpunainen ja naaraalla harmaa vatsapuoli.

Elintavat

Kesällä ravintona ovat selkärangattomat, pesimäkauden ulkopuolella siemenet. Punatulkku vierailee usein linturuokinnoilla.

Elinympäristö

Punatulkku pesii koko maassa, ja elää etenkin seka- ja kuusimetsissä. Lähimuuttaja, huomattava osa voi talvehtia Suomessa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Vaeltava laji

Punatulkulle maistuvat pihlajanmarjat. Vuosien välillä vaihteleva marjasato vaikuttaa punatulkkumääriin syksyllä ja talvella. Punatulkkuja jää talvehtimaan Suomeen enemmän hyvän marjavuoden jälkeen. Punatulkun esiintymiseen vaikuttavat muutkin puulajit. Kun esimerkiksi vaahteralla on hyvä siemenvuosi, Suomeen voi jäädä runsaasti talvehtijoita.      

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos kutistaa lintujen kokoa. Suuri koko on etu kylmissä olosuhteissa, mutta koska talvet ovat lämmenneet suuresta koosta ei ole enää yhtä paljon hyötyä. Punatulkun siipi on lyhentynyt noin 1 mm ja paino pudonnut 2 g muutamassa vuosikymmenessä.

Tiesitkö tämän?

Pelkät rusinatko pullasta? Punatulkku ja järripeippo kaivelevat pihlajanmarjoista vain siemenet ja jättävät hedelmälihan syömättä. Rastaat ja tilhet taas hotkivat marjat kokonaisina, jolloin siemenet kulkeutuvat itämiskykyisinä niiden suoliston läpi, itävät paremmin ja leviävät uusille kasvupaikoille.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 VU - vaarantuneet

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

  • Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

    Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

    Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

    Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

    Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

    Miten runsaudet on laskettu?
    Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

    Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

  • Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

    Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.

  • Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

    Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.

  • Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

    Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.

  • Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

    Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Jarek Matusiak, XC217379. Stanislas Wroza, XC462359. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0