Pökkelökääpä

Pökkelökääpä on vaalean nahanruskea, pehmeä, munuaisenmuotoinen, keskikokoinen kääpä, joka kasvaa koivuilla.

Hyvin yleinen koko maassa.

ITIÖEMÄ on yksivuotinen ja keskikokoinen tai suuri. Nuorena se on pallomainen, myöhemmin laakean munuaisenmuotoinen, reunoilta pyöreä ja alaspäin vaaleneva. Se on tyvestään kuroutunut, mutta ei kuitenkaan varsinaisesti jalallinen. YLÄPINTA on kuiva ja sileän nahkamainen. Pinta on vaalean nahanruskea ja nuorena tiiviin kelmun peittämä, joka vanhana hilseilee ja halkeilee. PILLISTÖ on valkoinen, vanhemmiten korkinruskehtava, pillejä on 3–4 millimetrillä. MALTO on valkeaa, paksua ja pehmeän korkkimaista. Kuivana itiöemä on huomattavan kevyt.

Itiöt ovat 8,5–10 x 5,5–6,5 um.

Kasvaa aluksi vanhojen puiden kuolleissa latvaoksissa tappaen lopulta koko puun. Lahottaa myös kaatuneita runkoja.

Lahottajasieni (ruskolahottaja), joka kasvaa vain koivuissa.

Pökkelökääpä on koivujen patogeeni ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Pökkelökääpää on perinteisesti käytetty neulatyynynä tai veitsen tuppena. Tällöin itiöemä on kerättävä keväällä, koska syksyllä pökkelökäävät ovat liian pehmeitä. Vanhoja kuolleita itiöemiä löytää koivuista pitkälle talveen. — Muita samankaltaisia lajeja: Pökkelökääpä on vanhana helppo tuntea muotonsa, värityksensä ja isäntäpuun perusteella. Samannäköinen HAAVANPÖKKELÖKÄÄPÄ (Polyporus pseudobetulinus) kasvaa vain haavalla ja on hyvin harvinainen. Nuorena pökkelökääpä on pallomainen ja valkoinen, jolloin sen voi sekoittaa nuoreen KANTOKÄÄPÄÄN (Fomitopsis pinicola). Kantokääpä kasvaa kuitenkin yleisemmin havupuilla ja sillä on oma tyypillinen tuoksunsa. Myös koivuilla kasvavan TAULAKÄÄVÄN (Fomes fomentarius) voi sekoittaa nuoreen pökkelökääpään. Taulakääpä on nuorenakin kova ja kuhmurainen sekä vaaleanruskea.