Pikkuvarpunen
(sv: pilfink, en: Eurasian Tree Sparrow)
Passer montanus
Pienellä pilkkuposkella on kauniin ruskea kypärä. Se pyrähtelee vilkkaasti sinne tänne ja pysähtyyvälillä sirkuttamaan.
Tunnistaminen
Tämä varpusen ”pikkuserkku” on varpusta hieman pienempi. Koiras ja naaras ovat samannäköisiä. Paras tuntomerkki on valkoisen posken musta laikku. Lisäksi pieni musta leukalappu ja kastanjanruskea päälaki. Vatsapuoli harmaa, selkäpuoli ruskea ja juovikas, tukeva nokka.
Elintavat
Ravintona siemenet ja selkärangattomat. Emot syöttävät poikasiaan hyönteisten toukilla. Vierailee myös linturuokinnoilla.
Elinympäristö
Pikkuvarpunen pesii ihmisen läheisyydessä, kuten kaupungeissa, taajamissa, viljelysmailla ja kyläympäristöissä. Pikkuvarpunen on enemmän maaseudun lintu, kuin varpunen, eikä se ole ainakaan vielä yleinen kaupunkiemme keskustoissa. Paikkalintu, mutta nuoret yksilöt voivat etsiä pesimäpaikkoja kauempaa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Yleislaji
Pikkuvarpunen on joustava ja liikkuvainen laji, ja sen pesimäkanta on moninkertaistunut 2000-luvulla. Pikkuvarpunen on joustava pesäpaikkansa suhteen, vaikka onkin kolopesijä. Se pesii monenlaisiin koloihin, kuten linnunpönttöihin, puunkoloihin ja sähkölinjojen onttoihinmetallirakenteisiin. Se ei kilpaile varpusen kanssa samoista pesäpaikoista, sillä pikkuvarpunen pesii harvemmin varpusten suosimiin rakennusten koloihin. Pikkuvarpunen on myös ravintonsa suhteen joustava ja vierailee usein linturuokinnoilla. Lisäksi pikkuvarpunen on liikkuvaisempi kuin varpunen, ja se voi esimerkiksi talvella vierailla useiden ruokintojen alueella laajemmalla alueella.
Tiesitkö tämän?
Pikkuvarpusen runsastuminen on ollut hurjaa. Sen salaisuutena on suuret poikueet ja se, että pari voi saada jopa kolme poikuetta kesässä. Eteläisenä lajina pikkuvarpunen on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, ja yleislajina se käyttää ravintoa monipuolisemmin kuin varpunen. Vielä 1970-luvulla sitä tavattiin lähinnä Suomen itäosissa ja Ahvenanmaalla. Nykyään pikkuvarpusta tavataan koko maassa, pohjoisimmat parit pesivät Kilpisjärvellä ja Utsjoella asti!
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.