Pietaryrtti

(sv: renfana)

Tanacetum vulgare

Yleiskuvaus

Levinneisyys Suomessa

Keski-Suomeen ja Perämeren rannikolla Pohjois-Pohjanmaalle saakka yleinen, Lapissa, Kuusamossa ja Kainuussa harvinaisehko.

Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.

Koko

60–150 cm korkea.

Varsi

Varsi on pysty, tanakka, jäykkä, tyvestä puutunut, särmikäs, ryydintuoksuinen, yleensä haaraton mykeröstöön asti ja usein punaruskea. Juurakko on runsashaarainen.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti. Lehtilapa on 5-25 cm pitkä ja yleensä pariosainen. Liuskat ovat suikeita, suippoja ja hammaslaitaisia.

Hedelmä ja siemen

Pähkylät ovat hieman käyriä, 4-särmäisiä, harmaanruskeita ja juovaisia. Pappus on matala ja kruunumainen.

Kukinta-aika

Kukkii keskikesästä alkusyksyyn (VII–IX).

Elinympäristö

Rannoilla, kallioilla, niityillä, tienvarsilla, pientareilla ja pihoilla.

Lisätiedot

Alkuperäinen rannikkoalueilla, Sisä-Suomessa ja Lapissa uustulokas. Lievästi myrkyllinen. Kuivatuista kukinnoista on valmistettu rohtoa suolistoloisiin ja vatsavaivoihin. Käytetty myös ulkoisesti syöpäläisten karkottamiseen, mausteena ja koristekasvina. Monilla alueilla viljelyskarkulainen. Nykyisin koristekasvina yleensä kähäräpietaryrtti (T. vulgare f. crispa).

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo