Pelto-ohdake
(sv: åkertistel)
Cirsium arvense
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Yleinen likimain Oulusta etelään päin, Lapissa harvinainen.
Kasvumuoto
Monivuotinen, laajajuuristoinen ruoho.
Koko
40–120 cm korkea.
Varsi
Varsi on pysty, vankka ja uurteinen, siipipalteeton, alaosasta haaraton ja lyhytkarvainen, keskeltä jokseenkin kalju, yläosasta usein runsashaarainen ja seittikarvainen.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti. Lehdet ovat ruodittomia, usein hieman sepiviä. Lehtilapa on suikea, paksu, suippotyvinen, tavallisesti pariliuskainen, tai joskus ehyt, reuna on aaltoileva ja piikkinen. Lapa on alta tavallisesti vaihtelevan karvainen, päältä usein kalju.
Kukka
Pääasiassa kaksikotinen. Mykeröt ovat yksittäin huiskilomaisesti latvahaarojen kärjissä. Mykeröt ovat 1,5–3 cm pitkiä ja soikeita. Kehto on sinipunainen, kehtosuomut ovat monena rivinä, pystyt ja seittikarvaiset. Kukat ovat torvimaisia, syvään 5-liuskaisia, vaaleanpunavioletteja ja tuoksuvia.
Hedelmä ja siemen
Pähkylä on 3–4 mm pitkä, litteähkö ja sen kärjessä on rengasmainen paksunnos. Pappuksen haivenet ovat 2–3 cm pitkät.
Kukinta-aika
Kukkii keskikesästä alkusyksyyn (VII–IX).
Elinympäristö
Joutomailla, pientareilla, tienvarsilla, pelloilla, kesannoilla, niityillä ja merenrannoilla.
Lisätiedot
Monimuotoinen. Pelto-ohdakkeesta erotetaan useita variaatioita. Rannikkoalueilla alkuperäinen, sisämaassa muinaistulokas, Lapissa uustulokas.
Vuorovaikutussuhteet
Neitoperhonen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Amiraali
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Nokkosperhonen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Peltokimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Ohdakkeet ovat peltokimalaisen mesikasveja. Peltokimalainen pölyttää kasvin.
Kivikkokimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pelto-ohdake on kivikkokimalaisen mesikasvi. Kivikkokimalainen pölyttää kasvin.
Karttaperhonen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
