Päästäiset

Päästäiset ovat pienen pieniä, terävänokkaisia nisäkkäitä. Kansanomaisesti päästäistä kutsutaankin nokkahiireksi. Suomen (ja lähes koko maailman) pienin päästäislaji on kääpiöpäästäinen, jonka ruumis on alle neljä senttimetriä pitkä ja painoakin löytyy vain muutaman gramman. Yleisimmin Suomessa tavataan kuitenkin metsäpäästäistä, joka on hieman isompi.  

Päästäisten selkäpuolen turkin väri vaihtelee harmaanruskeasta mustanruskeaan. Vatsapuolella väri on vaaleampi. Tarkkakorvaisimmat voivat kuulla päästäisen korkean sirityksen.  

Päästäiset syövät selkärangattomia eläimiä. Niille maistuu esimerkiksi hyönteiset ja niiden toukat, lierot, etanat ja kotilot. Päästäisillä on lyhyt elinikä, ne voivat elää korkeintaan puolitoistavuotiaiksi. Talvella päästäisten aivot kutistuvat, jolloin niiden energiankulutus vähenee. Kuitenkin vain osa selviytyy ankarasta talvesta ja pääsee lisääntymään. Useimmiten naaras saa muutaman poikueen ja kuolee sen jälkeen. 

Havaintoaika 

Paras havainnointiaika kesällä ja alkusyksyllä. 

Päästäisiä elää monenlaisissa ympäristöissä: metsissä, soilla, tuntureilla ja vesien äärillä. Päästäisiä esiintyy ympäri Suomen. 

Tiesitkö tämän? 

Ihminen ei sitä vahvasti haista, mutta muille eläimille päästäiset pahanhajuisia. Hajun takia päästäisen napannut peto voi jopa jättää saaliinsa kokonaan syömättä. Läheltä haistettuna idänpäästäinen voi tuoksua vanhalta saippualta.

Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava.