Ohdakeperhonen
(sv: tistelfjäril)
Vanessa cardui
Syyskesällä ohdakeperhoset suuntaavat muuttolintujen tavoin etelään selvitäkseen talvesta.
Miltä näyttää?
Ohdakeperhonen on suuri ja näyttävä perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta oranssinruskeat ja niissä on mustia täpliä. Etusiipien kärjet ovat mustat ja niissä on vaaleita pilkkuja. Siipien alapuolella etusiivet muistuttavat yläpintaa, mutta takasiivet ovat ruskeankirjavat ja niiden reunassa näkyy 4–5 silmätäplää.
Missä elää?
Ohdakeperhonen on erittäin liikkuva ja sitä voi nähdä melkein missä vain. Yleisimmin se lentelee avoimilla alueilla, kuten pelloilla, joutomailla, pihoissa ja puutarhoissa.
Milloin lentää?
Ensimmäiset ohdakeperhoset saapuvat Suomeen etelästä alkukesällä, useimmiten kesäkuussa. Niiden jälkeläisiä näkyy eniten elokuussa, mutta perhosia voi tavata vielä pitkälle syksyyn asti.
Mitä toukka syö?
Toukat syövät etenkin ohdakkeita ja nokkosta, mutta myös monia muita kasveja. Aikuiset perhoset käyvät kukilla, kuten ohdakkeilla ja apiloilla, juomassa mettä.
Miten talvehtii?
Ohdakeperhonen ei pysty talvehtimaan Suomessa. Se ei mene talvilepoon, vaan on aktiivinen ympäri vuoden ja siksi sen on lennettävä talveksi etelään.
Syvemmälle lajin maailmaan
Pitkien matkojen vaeltaja
Ohdakeperhonen on vaeltajalaji. Se talvehtii Pohjois Afrikassa ja leviää joka kevät Eurooppaan. Kuinka paljon ohdakeperhosia Suomeen saapuu, riippuu säästä ja eteläisistä ilmavirtauksista.
Sukupolvet jatkuvassa liikkeessä
Ohdakeperhosen elämä perustuu jatkuvaan liikkumiseen. Vuoden aikana syntyy useita sukupolvia, joista jokainen jatkaa matkaa vuorotellen pohjoiseen tai etelään. Suomesta kuoriutuvat perhoset lähtevät syyskesällä vaellukselle takaisin etelään.
Maailmanmatkaajaperhonen
Ohdakeperhonen on todellinen maailmanmatkaaja, jota tavataan lähes kaikkialla maailmassa. Sillä ei ole pysyviä asuinpaikkoja, vaan se on jatkuvasti liikkeessä sukupolvesta toiseen.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.
Vuorovaikutussuhteet
Valkoapila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Puna-apila
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Pelto-ohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
Huopaohdake
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Pölyttäjähyönteinen saa kasvin kukasta mettä ja samalla pölyttää kasvin.
