-
Naurulokilla on tummanruskea pää vain kesällä.
-
Naurulokin nokka ja jalat ovat tummanpunaiset.
-
Lennossa harmaassa siivessä erottuu valkoinen etureuna.
-
Talvella aikuisen naurulokin pää on lähes valkoinen.
-
Naurulokit pesivät suurina yhdyskuntina.
Kuva: Satu Hiekko CC-BY-NC-ND
Naurulokki
(sv: skrattmås, en: Black-headed Gull)
Larus ridibundus
Mustapäiset lokit kerääntyvät sataman vilkkaalle torille ruuan toivossa, mutta vetäytyvät pesimään syrjäisemmille rannoille suurina yhdyskuntina.
Tunnistaminen
Pienikokoinen lokki, jolla on vain kesällä tummanruskea pää, vaaleanharmaa selkä, muuten valkoinen. Nokka ja jalat tummanpunaiset. Nuorella linnulla on vaihtelevan ruskean suomukuvioinen selkäpuoli. Lennossa harmaassa siivessä erottuu valkoinen etureuna.
Elintavat
Syö kastematoja ja muita selkärangattomia sekä pikkukaloja. Etsii ravintoa myös kaatopaikoilta, satamista ja toreilta.
Elinympäristö
Naurulokki pesii rehevillä järvillä, merenlahdilla sekä suurien järvien ja merialueiden saaristossa. Etsii ravintoaan kaupungeista ja pelloilta kaukanakin pesimäpaikoista. Naurulokki pesii suurissa yhdyskunnissa, joissa voi olla satoja tai jopa tuhansia yksilöitä. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Avainlaji
Kun suuri määrä naurulokkeja pesii vieri vieressä, onnistuu pesien ja poikasten suojeleminen pedoilta helpommin. Naurulokkiyhdyskuntien suojaan hakeutuvat monet vesilintulajit, kuten tukkasotka, punasotka ja mustakurkku-uikku. Naurulokki taantui voimakkaasti 1970-luvulta alkaen, mutta 2000-luvulla kannan väheneminen on pysähtynyt. Vähenemisen syyt ovat moninaiset, mutta tärkeimpiä syitä lienevät vieraspedot, maatalouden muutokset sekä kaatopaikkojen jätehuolto, jotka tarjoavat vähemmän ravintoa ruokaileville linnuille. Naurulokkiyhdyskuntien koon muutokset ovat heijastuneet myös näiden muiden vesilintujen määriin.
Lajien vuorovaikutus
Pienten vierasperäisten nisäkäspetojen, minkin ja supikoiran, saalistus vaikuttaa naurulokkien esiintymiseen ja voi hävittää kokonaisia yhdyskuntia. Saalistuksen takia yhdyskunnat ovat siirtyneet pois kosteikoilta isompien vesistöjen keskelle, jossa ovat paremmin turvassa pedoilta. Naurulokit hakeutuvat myös muihin ympäristöihin, esimerkiksi rakennusten katoille. Nämä uudet elinympäristöt ovat naurulokkiyhdyskunnalta suojaa hakevien vesilintujen kannalta usein epäsopivia.
Taudit
Lintuinfluenssa on lintujen virustauti, jota esiintyy luonnossa yleisesti, erityisesti vesilinnuilla. Euroopan luonnonvaraisissa linnuissa levisi vuonna 2021 linnuille vakava virustyyppi-H5N1, joka sairastutti ja tappoi Suomessa erityisesti naurulokkeja vuonna 2023.
Ilmastonmuutos
Naurulokin kevätmuutto on aikaistunut selvästi, minkä ansiosta myös pesintä on aikaistunut. Vastaavasti laji on aikaistanut syysmuuttoaan. Naurulokit pääsevät lähtemään syysmuutolle jo heinäkuussa, heti pesinnän jälkeen.
Tiesitkö tämän?
Naurulokkien syksy alkaa jo keskellä kesää! Hangon lintuasemalla talvehtimisalueilleen matkaavia naurulokkeja nähdään jo heinäkuun alussa ja päämuutto heinäkuun puolivälissä. Muuttokausi on pitkä ja yksittäisiä lintuja jää eteläiseen Suomeen myös talvehtimaan.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2015 VU - vaarantuneet
2010 NT - silmälläpidettävät
2000 VU - vaarantuneet
Säädökset
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)
Luonnonsuojeluasetuksella voidaan säätää uhanalaiseksi lajiksi sellainen luonnonvarainen eliölaji, jonka luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut.
EU:n lintudirektiivin muuttolinnut
Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
-
Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina
-
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
-
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.
Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
-
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.
Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.
-
