metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 050803, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

EH: Hollola, Hämeenkoski

Kimmo Silvonen, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 050803, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 060716, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski, Pirttisuo

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

J. Lång, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 040723, FI, TA;Vilppula, Männistö, 6877;3361

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 070716, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski, Pirttisuo

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 130722, DE, Bayern, Ainring

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 090727, FI, N;Helsinki, Haltiala

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 040723, FI, TA;Vilppula, Männistö, 6877;3361

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 050727, FI, Ab;Parainen, Lemlahti

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 110714, FI, Ta;Janakkala, Tervakoski

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 050717, FI, Ab;Parainen, Lemlahti

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
metsänokiperhonen – Erebia ligea

Pvm 130722, DE, Bayern, Ainring

J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Metsänokiperhonen

(sv: skogsgräsfjäril)

Erebia ligea

Valoisten metsien suuri tumma perhonen, jonka viettää kaksi vuotta toukkana.

Tunnistaminen

Suuri, tummanpuhuva perhonen.Yläpinnat yksivärisen mustanruskeat, kuluneena suklaanruskeat. Etu- jat akasiipien yläpintoja reunustaa oranssi poikkivyö, jossa yleensä 3-4 mustaa silmätäplää. Takasiivillä nämä erottuvat heikommin. Siipiä reunustavat vuorottelevan valko-ruskeat ripset. Alapinnat muistuttavat kuvioinniltaan yläpintoja, hieman vaaleammat ja takasiivillä joitain valkeita laikkuja. Metsäympäristöissä ei esiinny ulkonäöltään vastaavia lajeja, mutta avosoilla ja Lapissa on.

Elintavat

Lentoaika

Keski- ja loppukesän laji.Aikaisina kesinä lähtee lentoon kesäkuun lopulla, yleensä silti vasta heinäkuussa. Runsas vielä pitkälle elokuuhun, viimeisiä yksilöitä näkee syyskuussakin.

Ravintokasvit

Toukat syövät monenlaisia heiniä, niitä lajeja mitä kullakin paikalla sattuu tarjolla olemaan. Sopivaa ravintoa on siten metsissämme runsaasti tarjolla.

Elinympäristö

Metsänokiperhonen elää monenlaisissa metsäympäristöissä. Se on runsaimmillaan valoisissa tuoreissa ja rehevissä metsissä sekä niiden reunamilla. Lajia näkee yleisimmin paisteisilla metsänreunoilla ja metsätienvarsilla. Välttelee sekä laajempia avoimia maastoja että varjoisia metsien sisäosia.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Metsänokiperhonen on metsiemme runsaslukuisimpia päiväperhosia, jota tapaa yleisenä kaikenlaisissa metsissä ja niiden reunamilla.Se puuttuu vain Lapista. Metsänokiperhosen toukat syövät monenlaisia heiniä, joten ravinto ei lajin esiintymistä rajoita. Metsätalous ei myöskään ole havaittavasti vaikuttaneet lajin runsauteen, sillä se menestyy mainiosti nykyisissä talousmetsissäkin. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos saattaa heikentää lajin kantoja sekä Etelä-Suomessa että laajemminkin eteläisessä Euroopassa.

Tiesitkö tämän?

Metsänokiperhosen toukkavaihe on poikkeuksellisesti kaksivuotinen. Ensimmäisen talven se viettää munana, toisen joko keskenkasvuisena tai valmiina toukkana. Tästä seuraa, että aikuisia perhosia tapaa monin paikoin vain parittomina vuosina. Etenkin Länsi-Suomessa tämä vuorovuotisuus on kuitenkin mennyt monin paikoin sekaisin siten, että perhosia aikuistuu vähemmässä määrin myös parillisina vuosina. Maan itäosissa lajin vuorovuotisuus on säilynyt jyrkempänä.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Yleislaji

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.