Metsäkuusi
(sv: gran, en: Norway spruce)
Picea abies
Yleiskuvaus
Yksikotinen, tuulipölytteinen. Kukinnot tiheitä, käpymäisiä. Kukat yksineuvoiset, kehättömät ja pienet, suomumaisten lehtien eli peitinsuomujen, hangassa. Käpy on kukintavuonna kypsyvä, kypsänä riippuva, sukkulamainen, 7–15 × 3–5 cm pitkä, kokonaisena irtoava. Siemenissä on lenninsiipi.
Levinneisyys Suomessa
Lähes koko maassa, puuttuu uloimmasta saaristosta ja pohjoisen tunturiseuduilta.
Kasvumuoto
Ainavihanta, tavallisesti suorarunkoinen ja kartiomainen puu.
Koko
20–30(–40) m korkea.
Lehti
Yksittäin, neulasmaiset, 15–25 mm pitkät, 1–3 mm paksut, särmikkäät ja teräväkärkiset.
Elinympäristö
Tuoreissa kangasmetsissä ja lehdoissa, korvissa. Viihtyy varjossa.
Lisätiedot
Myös viljely- ja koristepuu. Levinnyt Suomeen vasta noin 5000 vuotta sitten idästä. Pohjois-Suomessa on yleinen alalaji siperiankuusi (ssp. obovata), jonka latvus on kapeampi kuin metsäkuusen ja käpy 5–8 × 1–2 cm. Välimuodot ovat tavallisia.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 NE - arvioimatta jätetyt
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
