Metsäkuusi

(sv: gran, en: Norway spruce)

Picea abies

Yleiskuvaus

Yksikotinen, tuulipölytteinen. Kukinnot tiheitä, käpymäisiä. Kukat yksineuvoiset, kehättömät ja pienet, suomumaisten lehtien eli peitinsuomujen, hangassa. Käpy on kukintavuonna kypsyvä, kypsänä riippuva, sukkulamainen, 7–15 × 3–5 cm pitkä, kokonaisena irtoava. Siemenissä on lenninsiipi.

Levinneisyys Suomessa

Lähes koko maassa, puuttuu uloimmasta saaristosta ja pohjoisen tunturiseuduilta.

Kasvumuoto

Ainavihanta, tavallisesti suorarunkoinen ja kartiomainen puu.

Koko

20–30(–40) m korkea.

Lehti

Yksittäin, neulasmaiset, 15–25 mm pitkät, 1–3 mm paksut, särmikkäät ja teräväkärkiset.

Elinympäristö

Tuoreissa kangasmetsissä ja lehdoissa, korvissa. Viihtyy varjossa.

Lisätiedot

Myös viljely- ja koristepuu. Levinnyt Suomeen vasta noin 5000 vuotta sitten idästä. Pohjois-Suomessa on yleinen alalaji siperiankuusi (ssp. obovata), jonka latvus on kapeampi kuin metsäkuusen ja käpy 5–8 × 1–2 cm. Välimuodot ovat tavallisia.

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 NE - arvioimatta jätetyt

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo