Metsäkauris

(sv: rådjur, en: Roe Deer)

Capreolus capreolus

Tunnistaminen

Metsäkauris on pienehkö, noin 20–30 kiloinen hirvieläin. Sen turkki on kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Metsäkauriin häntä on hyvin pieni, melkein olematon. Sen peräpään valkoista aluetta kutsutaan peräpeiliksi. Voimakas haukahtava ääni, jota voi luulla isommaksikin petoeläimeksi. 

Elintavat

Metsäkauris syö mielellään pehmeitä kasvinosia. Kesällä ravintokasveihin kuuluu esimerkiksi maitohorsma, niittyleinikki ja rentukka. Talvisin pensaiden ja puiden versot, varvut ja jäkälät.  

Havaintoaika 

Havaittavissa ympäri vuoden.  

Elinympäristö

Metsäkauris viihtyy metsissä, pelloilla, niityillä ja jokilaaksoissa. Laji esiintyy runsaimmin Etelä- ja Lounais-Suomessa, mutta sitä tavataan Lapissa asti. 

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? 

Etenkin uroksilla esiintyy reviirikäyttäytymistä. Ne merkkaavat reviirinsä kaivamalla maahan pieniä kuoppia ja hankaamalla hajurauhasiaan puihin ja pensaisiin. Metsäkauriilla on hajurauhasia jaloissa ja päässä.  

Viitteet

Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava. 

Suomen Luonnonvarakeskus. Metsäkauris (Viitattu 31.10.2024).  

Suomen Riistakeskus. 2007. Metsäkauris. (Viitattu 31.10.2024). 

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Riistanisäkäs (Metsästyslaki 1993/615; 2019/683)

Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).