Metsäkauris
(sv: rådjur, en: Roe Deer)
Capreolus capreolus
Tunnistaminen
Metsäkauris on pienehkö, noin 20–30 kiloinen hirvieläin. Sen turkki on kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Metsäkauriin häntä on hyvin pieni, melkein olematon. Sen peräpään valkoista aluetta kutsutaan peräpeiliksi. Voimakas haukahtava ääni, jota voi luulla isommaksikin petoeläimeksi.
Elintavat
Metsäkauris syö mielellään pehmeitä kasvinosia. Kesällä ravintokasveihin kuuluu esimerkiksi maitohorsma, niittyleinikki ja rentukka. Talvisin pensaiden ja puiden versot, varvut ja jäkälät.
Havaintoaika
Havaittavissa ympäri vuoden.
Elinympäristö
Metsäkauris viihtyy metsissä, pelloilla, niityillä ja jokilaaksoissa. Laji esiintyy runsaimmin Etelä- ja Lounais-Suomessa, mutta sitä tavataan Lapissa asti.
Lisätiedot
Tiesitkö tämän?
Etenkin uroksilla esiintyy reviirikäyttäytymistä. Ne merkkaavat reviirinsä kaivamalla maahan pieniä kuoppia ja hankaamalla hajurauhasiaan puihin ja pensaisiin. Metsäkauriilla on hajurauhasia jaloissa ja päässä.
Viitteet
Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava.
Suomen Luonnonvarakeskus. Metsäkauris (Viitattu 31.10.2024).
Suomen Riistakeskus. 2007. Metsäkauris. (Viitattu 31.10.2024).
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Riistanisäkäs (Metsästyslaki 1993/615; 2019/683)
Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).
