Luhtalitukka

(sv: ängsbräsma)

Cardamine pratensis

Yleiskuvaus

Levinneisyys Suomessa

Rantaluhtalitukka (ssp. paludosa) on yleinen lähes koko Suomessa, Itä- ja Pohjois-Lapissa se on harvinainen, niittyluhtalitukkaa (ssp. pratensis) esiintyy Etelä-Suomessa ja pohjanluhtalitukkaa (ssp. polemonioides) Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kasvumuoto

Monivuotinen ruoho.

Koko

10–50 cm korkea.

Varsi

Varsi pysty, liereä, kalju, rönsytön.

Lehti

Lehdet kierteisesti, parilehdykkäsiä. Aluslehtien lehdykät pyöreähköjä, varsilehtien lehdykät kapeita.

Kukka

Kukinto tukilehdetön terttu. Kukat kaksineuvoisia, verho- ja terälehtiä 4. Terälehdet yli 10 mm, valkoisia–sinipunaisia, tummasuonisia. Heteitä 6, joista 4 pitkää ja 2 lyhyttä. Ponnet keltaisia.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä monisiemeninen litu, 1–3 cm, äkillisesti avautuva.

Kukinta-aika

Kukkii keskikesällä (VI–VII).

Elinympäristö

Niityillä, rannoilla, ojissa. Viihtyy kosteissa oloissa, myös vedessä.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2010 NE - arvioimatta jätetyt

Säädökset

Ei säädöksiä.

Vuorovaikutussuhteet

Auroraperhonen

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Luhtalitukka on auroraperhosen toukkien ravintokasvi.