-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Viivi Virtanen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Viivi Virtanen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Viivi Virtanen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Viivi Virtanen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
-
lehtoruusukesammal – Rhodobryum roseum
Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Lehtoruusukesammal
(sv: rosmossa)
Rhodobryum roseum
Yleiskuvaus
Pientä palmua muistuttava sammal, jonka suikertavasta, lehdettömästä varresta nousee pystyjä, haarattomia versoja. Pystyjen varsien latvassa on 16–21 isoa lehteä tiheästi lähellä toisiaan muodostaen latvaan ruusukkeen. Alempana varrella lehdet ovat suomumaisia. Ruusukelehdet ovat leveän lapiomaisia, leveimmillään lehden keskiosan yläpuolelta. Lehden reuna on hampainen yläosastaan.
Mikroskooppiset tuntomerkit
Keskisuoni on lehden pituinen. Lehtisolut ovat leveän kulmikkaita.
Levinneisyys Suomessa
Koko Suomessa, paitsi tuntureilla, yleinen.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Pohjoisen vyöhykkeen lauhkeat ja viileät alueet.
Kasvumuoto
Yhtenäisiä kasvustoja muodostava, myös toisten sammalten seassa.
Koko
Noin 5 cm korkea.
Itiöpesäkkeet
Melko harvoin itiöpesäkkeellinen. Pesäke kehittyy varren kärkeen. Itiöpesäkkeen perä on pitkä ja punainen. pesäke on nuokkuva.
Elinympäristö
Lehdot, kangasmetsät (tuoreet ja lehtomaiset), korvet (rehevät), niityt.
Kasvualusta
Kasvaa maassa tai kivillä kosteassa ja varjoisessa paikassa.
Lisätiedot
Erotettavissa Rhodobryum ontariense -lajista, jonka lehtiruusukkeessa on 18–52 lehteä. akrokarppi
Lehdot, metsät.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4c Pohjoisboreaalinen, Metsä-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).
Alueellisesti uhanalainen 2020 - 4d Pohjoisboreaalinen, Tunturi-Lappi
Alueellinen uhanalaisuusarviointi 2020 on tehty valtakunnallisessa arvioinnissa elinvoimaisiksi (LC) ja silmälläpidettäviksi (NT) luokitelluille sammal-, putkilokasvi-, sieni-, jäkälä-, perhos- ja lintulajeille. Alueellisesti uhanalaiseksi arvioidut lajit on merkitty luokkaan RT (Regionally Threatened).