-
Kyhmyjoutsen on hyvin suuri valkoinen vesilintu, jonka poikaset ovat harmaita.
-
Lentoon nouseminen on työlästä, sillä kyhmyjoutsen on Suomen painavin lintu.
-
Aikuisilla on punertava nokka, jonka tyvellä on musta kyhmy.
-
Kyhmyjoutsenen kaula on usein uidessa S-mutkalla ja siivet lepäävät pörheänä selän päällä.
-
Kyhmyjoutsen on runsastunut Suomen merialueilla.
Kuva (Halias) Jonne von Hertzen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Ei-Muutoksia 4.0
Kyhmyjoutsen
(sv: knölsvan, en: Mute Swan)
Cygnus olor
Suomen painavin lintu, jonka lennossa kuuluva rytmikäs ääni lähtee sen siivistä.
Tunnistaminen
Kyhmyjoutsen on hyvin suuri valkoinen vesilintu, jolla on pitkä kaula ja pieni pää. Se ui usein kaula S-mutkalla ja siivet pörhistettynä selän päällä. Kyhmyjoutsenen punertavan nokan tyvellä on musta kyhmy.
Elintavat
Kyhmyjoutsen syö vesi- ja rantakasveja. Puolisukeltaja.
Elinympäristö
Kyhmyjoutsen pesii meren lahdilla ja saaristossa sekä Etelä-Suomen järvillä. Lähimuuttaja, osa talvehtii Suomessa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Kyhmyjoutsenen on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja laji on runsastunut. Nykyisin talvet ovat leudompia ja joutsenet selviävät talvista paremmin. Poikasetkin ehtivät helpommin lentokykyisiksi ennen talvea.
Tiesitkö tämän?
Kyhmyjoutsen ei paljoa ääntele, mutta lentäessä linnun siivistä kuuluu voimakas viuhuva ääni. Lentoon nousu on työlästä, sillä se on Suomen painavin lintu. Koiras voi painaa jopa 12 kilogrammaa.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.