Kuovi
(sv: storspov, en: Eurasian Curlew)
Numenius arquata
Hautova kuovi usein luottaa suojaväriinsä, mutta tarvittaessa harhauttaa pesää lähestyvää tunkeilijaa esittämällä siipirikkoa ja kulkemalla poispäin pesästä.
Tunnistaminen
Suomen suurin kahlaaja. Nokka hyvin pitkä, tyven jälkeen tasaisesti alaspäin käyrä. Naaraan nokka pidempi kuin koiraalla. Ruumis harmaanruskea ja pitkittäisviiruinen, lennossa erottuu alaselän valkea kiilamainen kuvio.
Elintavat
Ravintona hyönteiset, äyriäiset, lierot ja muut selkärangattomat eläimet, mutta myös siemenet. Kuovi on kahlaaja, joten pesimäajan ulkopuolella se etsii ravintoa usein matalasta vedestä ja rannasta.
Elinympäristö
Kuovi pesii avosoilla, niityillä ja viljelysalueilla. Kuovi munii neljä munaa huhti-toukokuussa, koiras ja naaras jakavat hautomisvastuun. Lähimuuttaja.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Kuovi on hyötynyt ilmastonmuutoksesta. Leudontuneiden talvien ansiosta isokuovin talviselviytyminen on parantunut.
Maatalous
Kuovin pesimäkanta on pitkällä aikavälillä hitaasti taantunut. Taustalla ovat karjalaidunten väheneminen ja viljelytapojen muutokset. Riski siihen, että pesä tai poikaset jäävät peltotyökoneiden alle, on kasvanut. Isokuoveilla on vähemmän turvallisia pesäpaikkoja, jossa on riittävästi ruokaa.
Suojelu auttaa
Kuoveja on metsästetty laajalti Länsi-Euroopan talvehtimisalueilla, erityisesti Ranskassa. Kansalaisjärjestöjen työn sekä kansainvälisen lainsäädännön ansiosta kuovin metsästys on kielletty ja lopulta loppunut monissa maissa. Ranskassa kuovien metsästys jatkuu edelleen.
Tiesitkö tämän?
Useimmilla lintulajeilla vanhemmat kasvattavat poikasensa yhdessä, ja naaraan hautoessa munia koiras ruokkii naarasta. Sen sijaan monilla kahlaajilla, kuten kuovilla, koiras ja naaras jakavat hautomisvastuun. Kuovinaaras lähtee koirasta aiemmin muuttomatkalle, ennen kuin poikaset ovat täysikasvuisia. Toisilla kahlaajilla naaras lähtee heti muninnan tai poikasten kuoriutumisen jälkeen kohti talvehtimisalueita, jolloin jälkikasvu jää kokonaan koiraan hoidettavaksi.
Kahlaajien poikaset ovat pesäjättöisiä, eli ne lähtevät pesästä heti kuoriutumista seuraavana päivänä ja oppivat pian löytämään ruokansa itse. Silloin toinen vanhemmista riittää poikasten vahtimiseen. Lisäksi monet kahlaajat ovat pitkäikäisiä ja muuttavat pitkiä matkoja. Naaraskin selviää muuttomatkasta paremmin, kun se muninnasta vastaavana pääsee pesinnässä ja poikasten hoidossa helpommalla.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 NT - silmälläpidettävät
2015 NT - silmälläpidettävät
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Ei säädöksiä.