Kultapiisku
(sv: gullris)
Solidago virgaurea
Yleiskuvaus
Levinneisyys Suomessa
Yleinen koko maassa.
Kasvumuoto
Monivuotinen, juurakollinen ruoho.
Koko
25–100 cm korkea.
Varsi
Varsi on pysty, yleensä haaraton, vankka, särmikäs ja miltei kalju, alaosastaan usein punertava.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti, alimmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia ja hieman sepiviä. Lehtilapa on ehyt ja yleensä sahalaitainen, alemmat lehdet ovat yleensä soikeita ja suippotyvisiä, ylemmät selvästi kapeampia ja lyhyempiä.
Kukka
Mykeröstö on suppean lieriömäinen tai kekomainen, pysty- ja lyhythaarainen, runsasmykeröinen. Mykeröt ovat 1–1,5 cm leveitä ja keltaisia. Kehtosuomut ovat limittäin useana rivinä. Laitakukkia on 6–12, ne ovat emikukkia ja niiden teriö on kielimäinen. Kehräkukat ovat 2-neuvoisia ja niiden teriö on torvimainen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on lieriömäinen pähkylä, sen kärjessä on hapsihaiveninen pappus.
Kukinta-aika
Kukkii keskikesästä alkusyksyyn (VII–IX).
Elinympäristö
Kallioilla, ahoilla, niityillä, hakkuuaukeilla, kangas-ja lehtometsissä, myös lettosoilla.
Lisätiedot
Pohjois-Suomessa on alalaji pohjankultapiisku (S. virgaurea spp. alpestris). Se on matalakasvuinen, mykeröitä on tavallisesti alle kymmenen ja ne ovat 1,5–2 cm leveitä. Kultapiisku on vanhastaan tunnettu rohdoskasvi. Sitä on käytetty erityisesti diureettina ja virtsaelinvaivojen hoidossa.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Vuorovaikutussuhteet
Mantuloiskimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Kultapiisku on mantuloiskimalaisen mesikasvi. Mantuloiskimalainen pölyttää kasvin.
