Kultapiisku

(sv: gullris)

Solidago virgaurea

Yleiskuvaus

Levinneisyys Suomessa

Yleinen koko maassa.

Kasvumuoto

Monivuotinen, juurakollinen ruoho.

Koko

25–100 cm korkea.

Varsi

Varsi on pysty, yleensä haaraton, vankka, särmikäs ja miltei kalju, alaosastaan usein punertava.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti, alimmat ruodillisia, ylemmät ruodittomia ja hieman sepiviä. Lehtilapa on ehyt ja yleensä sahalaitainen, alemmat lehdet ovat yleensä soikeita ja suippotyvisiä, ylemmät selvästi kapeampia ja lyhyempiä.

Kukka

Mykeröstö on suppean lieriömäinen tai kekomainen, pysty- ja lyhythaarainen, runsasmykeröinen. Mykeröt ovat 1–1,5 cm leveitä ja keltaisia. Kehtosuomut ovat limittäin useana rivinä. Laitakukkia on 6–12, ne ovat emikukkia ja niiden teriö on kielimäinen. Kehräkukat ovat 2-neuvoisia ja niiden teriö on torvimainen.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on lieriömäinen pähkylä, sen kärjessä on hapsihaiveninen pappus.

Kukinta-aika

Kukkii keskikesästä alkusyksyyn (VII–IX).

Elinympäristö

Kallioilla, ahoilla, niityillä, hakkuuaukeilla, kangas-ja lehtometsissä, myös lettosoilla.

Lisätiedot

Pohjois-Suomessa on alalaji pohjankultapiisku (S. virgaurea spp. alpestris). Se on matalakasvuinen, mykeröitä on tavallisesti alle kymmenen ja ne ovat 1,5–2 cm leveitä. Kultapiisku on vanhastaan tunnettu rohdoskasvi. Sitä on käytetty erityisesti diureettina ja virtsaelinvaivojen hoidossa.

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo

Vuorovaikutussuhteet

Mantuloiskimalainen

(++) mutualismi eli yhteistoiminta

Kultapiisku on mantuloiskimalaisen mesikasvi. Mantuloiskimalainen pölyttää kasvin.