Korppi on kookas ja vankkanokkainen musta lintu.

Doug Brown, Raven and a Post. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Yleensä lentävän korpin tunnistaa raakkuvan äänen perusteella.

Kuva Jerzy Strzelecki CC BY-SA 4.0
Korppi kaartelee liikkumattomin siivin ja tarkkailee mahdollisia haaskoja.

Kuva Gregory ”Slobirdr” Smith CC BY-SA 2.0

Korppi

(sv: korp, en: Northern Raven)

Corvus corax

Kaartelee hiirihaukan tapaan liikkumattomin siivin ja tarkkaillee maastoa terävällä katseellaan – näkyykö haaskaa?

Tunnistaminen

Kookas ja vankkanokkainen musta lintu. Varista suurempi ja lennossa erottuvat siivet ja pyrstö ovat pidemmät kuin variksella. Yleensä lentävän korpin tunnistaa äänten perusteella. Korpin äänet ovat vaihtelevia, usein kuulee krroa- tai korrp-raakuntaa, ja soidinaikaan helmikuussa korppi kajauttaa ilmoille kauniin metallisointisen gloong gloong-äänensä.

Elintavat

Korppi on kaikkiruokainen. Se syö suuria selkärangattomia, muiden lintujen munia ja pieniä poikasia. Korpit hyödyntävät haaskoja, eli muiden petoeläinten saaliin jäänteitä ja maanteillä autojen alle jääneitä eläimiä. Korpit ruokailevat myös kaatopaikoilla.

Elinympäristö

Korppi pesii monenlaisissa ympäristöissä, meren saaristosta tunturialueilla. Sitä tavataan myös kaupunkien ja taajamien liepeillä, mutta se ei pesi yhtä lähellä asutusta kuin varis. Paikkalintu.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Suojelu auttaa

Korpin pesimäkanta Suomessa on kaksinkertaistunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Ennen korppia pidettiin haittalintuna ja sitä suorastaan vainottiin. Kannan aallonpohja koettiin 1950-luvulla. Asenteiden muuttuessa korppikanta alkoi elpyä 1960-luvulla, ja on kasvanut siitä lähtien. Laji rauhoitettiin 1990-luvun alussa kokonaan poronhoitoalueen ulkopuolella.

Tiesitkö tämän?

Korpit ovat hyvin leikkisiä lintuja! Ne laskevat lumessa liukumäkeä, leikkivät oksilla sekä muilla esineillä, ja ajavat toisiaan takaa.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Äänet Xeno Canto: Hannu Varkki, XC740385. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0