Kivikkokimalainen on musta ja punaperäinen. Koiraalla (kuvassa) on lisäksi keltaista niskassa.

Kuva Pentti Ketola, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Kivikkokimalainen on vähän myöhäisempi laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle toukokuun aikana.

Kuva Pekka Raukko, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Kivikkokimalainen

(sv: stenhumla, en: Large red-tailed bumblebee)

Bombus lapidarius

Keväällä musta punaperäinen kuningatar rakentaa pesänsä hylättyyn hiirenkoloon.

Tunnistaminen

Kivikkokimalainen on punaperäinen ja muuten kokonaan musta. Koiraalla on lisäksi keltaista niskassa.

Kivikkokimalaisenkaltaisia lajeja on neljä. Niitä käsitellään usein ryhmänä, sillä lajeja voiolla vaikea erottaa toisistaan. Pensaskimalainen on yksi ryhmän lajeista.

Kuningatar ja työläinen eli naaraat ovat väritykseltään täysin mustia, lukuun ottamatta takaruumiin punaista kärkeä. Naaraat ovat sekoitettavissa vain mustakimalaiseen sekä kivikkoloiskimalaisnaaraaseen. Takajalkoja reunustavat vasukarvat ovat väriltään mustat, kun mustakimalaisella ne ovat punertavat. Mustakimalaisella takaruumiin kärki on myös väriltään vaaleampi, oranssi. Kivikkoloiskimalaisen naaraalla selkäkarvoitusta on vähemmän ja sen siivet ovat melko tummat. Muita väritykseltään vastaavia kimalaislajeja esiintyy vain tuntureilla.

Selvästi erinäköinen koiras sen sijaan muistuttaa paljon pensaskimalaista. Koiras on vaikeampi erottaa pensaskimalaisesta, mutta sen keltainen niska on yleensä leveämpi ja takaruumiin kärjen punertava karvoitus vaaleampaa.

Elintavat

Lentoaika Hieman myöhäisempi laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle toukokuun aikana. Työläisiä alkaa kuoriutua kesäkuun puolivälistä alkaen, koiraita ja uusia kuningattaria heinäkuussa.

Ravintokasvit Keväisin suosii mesikasveina hedelmäpuita ja voikukkaa, myöhemmin kesällä mm. valkoapilaa ja ohdakkeita. Kielenpituus on kimalaisten keskitasoa, joten se ei voi käyttää pitkätorvisimpia kukkalajeja.

Elinympäristö

Lajia esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa yleisenä etenkin kulttuuriympäristöissä – niityillä, pellonreunoilla ja pihapiireissä. Tekee pesänsä mieluiten vanhaan myyrän- tai hiirenkoloon, mutta tiedetään pesineen myös ullakolle ja linnunpönttöön.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Maatalous

Usein runsaslukuinen maatalousalueilla ja ruokailee myös satokasveilla, suosien etenkin hedelmäpuita.

Kotipihan luontoteot

Kivikkokimalaisen elinoloja voi muiden kimalaisten tavoin parantaa ylläpitämällä runsaasti kukkivaa puutarhaa, jossa on tarjolla mesikasveja keväästä syyskesään asti – ja tämän lajin kannalta mieluiten matalakukkaisia kasvilajeja. Kannattaa myös jättää osa pihanurmesta kukkaniityksi, joka niitetään vasta syksyn tullen.

Tiesitkö tämän? 

Kivikkokimalaisella on oma loisensa, kivikkoloiskimalainen (Bombusrupestris). Muiden loislajien tapaan se on selvästi isäntälajiaan harvalukuisempi, ja sitä näkee lähinnä yksin kappalein. Kivikkoloiskimalaisennaaras on silti huomiota herättävä näky – suuri, lähes musta, ja muista kimalaisista poiketen sen siivet eivät ole läpinäkyvät vaan savuisen tummat.