Keltasirkku on ruskean kirjava ja viiruinen pikkulintu. Se vierailee talviruokinnalla, jos tarjolla on kauraa.

Kuva Satu Hiekko CC BY-NC-ND-4.0
Keltasirkku on pitkäpyrstöinen. Koiraalla pää ja vatsa ovat kirkkaan keltaiset, naaraalla keltaista on vähemmän.

Kuva CC0
Talvisin keltasirkkuja voi nähdä suurina parvina.

Kuva: Satu Hiekko CC BY-NC-ND 4.0

Keltasirkku

(sv: gulsparv, en: Yellowhammer)

Emberiza citrinella

Parvi koreita keltasirkkuja lennähtää kauralyhteelle sirkutuksen säestämänä.

Tunnistaminen

Talitiaista hieman suurempi, pitkäpyrstöinen, ruskean kirjava ja viiruinen pikkulintu. Keltaisen määrä vaihtelee: koreilla koirailla pää ja vatsa ovat kirkkaan keltaiset, naarailla keltaista on vähemmän. Nuoret voivat olla kokonaan harmaanruskeita. Molemmilla sukupuolilla punaruskea alaselkä.

Elintavat

Kesällä ravintona erilaiset selkärangattomat, pesimäkauden ulkopuolella jyvät ja siemenet. Keltasirkku vierailee linturuokinnoilla, jos tarjolla on kauraa.

Elinympäristö

Keltasirkku suosii viljelysalueita, erityisesti peltoaukeiden reunametsiä. Viihtyy puoliavoimilla ympäristöillä ja voi pesiä myös hakkuuaukeiden laidalla. Talvisin keltasirkut saattavat kerääntyä suuriksi parviksi. Lähimuuttaja, huomattava osa talvehtii Suomessa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Maatalous

Keltasirkun pesimäkanta on taantunut pitkällä aikavälillä. Se on kärsinyt maatalouden tehostumisesta, joka on johtanut maatalousympäristöjen yksipuolistumiseen sekä linnuille sopivan ravinnon vähenemiseen. Silti se on runsain sirkkumme.

Tiesitkö tämän?

Keltasirkku saapuu talviruokinnoille yleensä vasta kun maahan sataa paksumpi lumipeite. Tätä ennen ne löytävät ravintoa vielä muualta.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Elias A. Ryberg, XC407294. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0