Kartanokimalainen on väritykseltään ruskea-musta-valkoinen. Se on kevään ensimmäisiä kimalaisia. Kuningattaret lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Kartanokimalainen ei tee pesäänsä maahan. Se on ainoa kimalaislaji, joka pesii rakennuksissa – vaikka kartanoissa. Linnunpönttökin sille käy pesäpaikaksi.

Kuva Jani Järvi, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0
Kuvassa näkyy hyvin kartanokimalaisen takajalkojen siitepölyvasut. Niihin kimalaiset keräävät siitepölyä ja kuljettavat sen pesäänsä toukkien ravinnoksi.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0
Kartanokimalaisella on lyhyt kieli. Se ruokailee monilla matalakukkaisilla kasveilla, puutarhoissa esimerkiksi omenalla, vadelmalla ja viinimarjoilla.

Kuva Teppo Mutanen, Creative Commons Vapaa 4.0
Kartanokimalaisen selkäpuoli ja päälaki ovat punaruskeita, takaruumiin kärki on valkoinen.

Kuva Jyrki Lehto, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0

Kartanokimalainen

(sv: hushumla, en: Tree bumblebee)

Bombus hypnorum

Nimensä mukaan tämä ruskeaselkäinen kimalainen ei pesi maassa, vaan kartanossa!

Tunnistaminen

Kartanokimalainen on väritykseltään ruskea-musta-valkoinen. Sen selkäpuoli ja päälaki ovat punaruskeita, takaruumiin kärki on valkoinen ja muutoin se on musta.

Elintavat

Lentoaika Aikainen laji. Kuningattaret lähtevät liikkeelle heti lumien sulettua. Työläisiä alkaa kuoriutua kesäkuun puolivälistä alkaen, koiraita ja uusia kuningattaria heinäkuussa.

Ravintokasvit Lyhytkielinen laji, joten ruokailee erilaisilla matalakukkaisilla kasveilla, puutarhoissa esimerkiksi omenalla, vadelmalla ja viinimarjoilla.

Elinympäristö

Kartanokimalainen pesii mieluiten rakennuksiin ja siksi sitä tavataan yleisesti pihoissa ja puutarhoissa. Metsäseuduilla se pesii puunkoloihin tai linnunpönttöön.  Kartanokimalainen ei tee pesäänsä maahan, vaan se on ainoa kimalaislaji, joka pesii rakennuksissa.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Yleislaji

Kartanokimalainen on levinnyt ihmisten mukana tehokkaasti kaikenlaisiin elinympäristöihin Suomessa ja eri puolilla maailmaa.

Ilmastonmuutos

Laji hyötynee ilmastonmuutoksesta, kuten useimmat muutkin kimalaiset. Lajin talvehtiminen helpottuu, kun talvet lyhenevät ja lauhtuvat.

Kotipihan luontoteot

Kartanokimalaiselle on tarjolla runsaasti pesäpaikkoja, joten sitä ei tarvitse tältä osin auttaa. Sen elinoloja voi parantaa ylläpitämällä puutarhaa, jossa on tarjolla runsaasti kukkivia mesikasveja keväästä syyskesään asti.

Tiesitkö tämän? 

Ampiaiset pesivät kartanokimalaisen tavoin yleisesti rakennuksiin. Kartanokimalaisen kanssa ihmisten on kuitenkin huomattavasti helpompi elää, sillä kimalaiset ovat pesällään selvästi rauhallisempia kuin ampiaiset. Kimalainen pistää erittäin harvoin, lähinnä jos sen ottaa käteen tai astuu päälle.