Karhu

(sv: brunbjörn, en: Brown Bear)

Ursus arctos

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 NT - silmälläpidettävät

2015 NT - silmälläpidettävät

2010 VU - vaarantuneet

2000 NT - silmälläpidettävät

Säädökset

Suomessa esiintyvät Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävät eliölajit (LSA 2023/1066, liite 7)

Luonnonsuojeluasetuksen liite 7 sisältää luettelon Suomessa esiintyvistä Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävistä lajeista.

EU:n luontodirektiivin II-liite

Liitteen II Suomessa esiintyvät lajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). Euroopan unionin tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on alueellinen suojelu (Natura 2000 -alueet). Niille lajeille, joille Suomella on liitteessä varauma tai jotka esiintyvät satunnaisesti, Suomen ei ole tarvinnut alueita perustaa.

EU:n luontodirektiivin IV-liite

Liitteen IV Suomessa esiintyvät lajit ja alalajit (jotka mukana Suomen artikla 17 mukaisessa raportissa EU:lle vuonna 2019). EU:n tärkeänä pitämä laji, jonka suotuisa suojelutaso on pyrittävä säilyttämään tai palauttamaan. Suojelukeinona on lajin tiukka suojelu.

EU:n ensisijaisesti suojeltavat lajit (luontodirektiivin II-liite)

Ne luontodirektiivin II-liitteen lajit, jotka on määritelty ensisijaisesti suojeltaviksi (priority species).

EU:n luontodirektiivin II-liite, Suomi saanut varauman koskien tätä lajia

Suomi on saanut II-liitteen lajeista kymmenelle varauman jäsenneuvottelujen yhteydessä (kaloja ja riistanisäkkäitä) eli niiden suojelemiseksi ei tarvitse perustaa Natura 2000 -alueita.

CITES-sopimus, liite II

CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuonti ja vienti on säännelty. Sopimuksen II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.

EU-lainsäädäntö koskien CITES-sopimusta, liite A

A-liitteen eläinten ja kasvien (elävien ja kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja niitä sisältävien tuotteiden) kuljetus (vienti ja tuonti) EU:n ulkorajojen ylitse vaatii aina CITES-luvat. Luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti ei ole sallittua, mutta muihin tarkoituksiin on mahdollista saada lupa. Vankeudessa syntyneille ja kasvaneille eläimille sekä keinotekoisesti kasvatetuille kasveille on usein mahdollista saada luvat myös kaupalliseen vientiin ja tuontiin, samoin jos kyse on ns. vanhoista esineistä. EU:n ja sen jäsenmaiden (kuten Suomen) sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen eläimen elävän luonnosta peräisin olevan yksilön (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta. EU:n (myös jäsenmaan) sisäisessä elävien A-liitteen eläinten siirrossa on aina pystyttävä osoittamaan laillinen hankinta ja laillinen toiminta, joko EU-todistuksella tai muilla asiakirjoilla.

Riistanisäkäs (Metsästyslaki 1993/615; 2019/683)

Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo

Lajiturva-hankkeen 2019–2021 tavoitteena oli lisätä lajiesiintymätiedon avulla sellaisten metsän- ja luonnonhoitoratkaisujen käyttöä, joilla turvataan uhanalaisten lajien esiintymiä ja populaatioita. Hankkeessa laadittiin lajiluettelo. Lajiluettelossa on mukana vuoden 2019uhanalaisuuden arvioinnissa uhanalaiseksi (CR,EN,VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltuja lajeja.Lisäksi mukana on muutama lakisääteisesti suojeltu elinvoimainen (LC) laji.

Yleiskuvaus

Karhu on suuri, raskasrakenteinen nisäkäs ja Euroopan suurin petoeläin. Paino vaihtelee ja on uroksilla 100-300 kg, naarailla 60-200 kg. Säkäkorkeus on uroksilla 90-125 cm ja naarailla 80-90 cm. Karhulla on pitkä, tiheä turkki, jonka väri voi olla ruskea, kellanruskea, kellanharmaa, tai melkein musta. Pennuilla on yleensä vaalea kaulus. Karhun korvat ovat pyöreät. Osittain turkin peitossa oleva häntä on pieni. Kuono on pitkä ja suippeneva. Kaula paksu ja lyhyt. Jalat ovat vahvat ja käpälissä on suuret, käyrät kynnet.

Jäljet ovat suuret, takajalan jälki jopa 25 cm pitkä. Takajalan jälki muistuttaa ihmisen jalanjäkeä, mutta on huomattavasti leveämpi. Jäljessä näkyy viisi varvasta ja selvät kynnenjäljet. Käyntiaskeleen pituus on 90-140 cm.

Ulosteet ovat yleensä suurissa läjissä ja vastaavat kooltaan hirven tai lehmän ulosteita. Ulkonäkö vaihtelee käytetyn ravinnon mukaan. Kesällä ulosteessa on paljon kasvien jäänteitä, syksyllä marjoja ja lehtiä.

Karhu saattaa jättää jälkeensä myös mm. hajotettuja muurahaispesiä, rikottuja kantoja ja puista löytyviä raapimisjälkiä. Karhun talvipesästä näkyy yleensä vain kumpu tai pieni hengitysaukko.


Kirjoittaja:
FT Sari Siipola, 2020
Lähde: Laji.fi lajikuvaukset, lisenssi: CCBY