Kangashapero

(sv: tegelkremla)

Russula decolorans

Yleiskuvaus

Kangashapero on keskikokoinen, männiköiden oranssinpunainen hapero, joka vanhetessaan ja vahingoittuessaan harmaantuu selvästi.

Levinneisyys Suomessa

Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).

Itiöemä

LAKKI on oranssin- tai tiilenpunainen, vanhemmiten haalistuva. Aluksi puolipallomaisen kupera lakki laakenee vanhemmiten ja on lopulta keskeltä hieman kuopalla. Tahmea ja sileä lakki on reunasta hiukan uurteinen. HELTAT ovat aluksi valkoiset, aikaa myöten kellertävät ja ruskeatäpläiset, lopulta harmaantuvat. JALKA on tasapaksu ja valkea, joka harmaantuu vanhemmiten ja kosketuskohdista. MALTO on haurasta ja valkoista, mutta muuttuu vanhemmiten ja vahingoittuneista kohdista hitaasti harmaaksi. Vanhat ja kuivuvat sienet harmaantuvat kokonaan. HAJU on heikko. MAKU on mieto tai hieman kirpeä.

Itiöt

Itiöt ovat 10–14 x 9–12 um, miltei pallomaisia, pintakuvio on karkeapiikkistä, amyloidi.

Elinympäristö

Kasvaa kuivissa ja tuoreissa kangasmetsissä, rämeillä ja kalliomänniköissä ja myös tunturikoivikoissa heinäkuusta syyskuulle.

Lisätiedot

Kauppasienilaji. Kangashapero on satoisimpia ruokasieniämme. Valitettavan usein sienet ovat kuitenkin toukkaisia. Sieni muuttuu käsiteltäessä ja vanhemmiten harmaaksi. Kangashapero ei tarvitse esikäsittelyä ja tuoreen sienen lievä kirpeys katoaa ruuaksi valmistettaessa. Sienet voi säilöä pakastamalla tai viipaleina kuivaamalla. — Muita samankaltaisia lajeja: Kauppasieni ISOHAPERON (R. paludosa) väritys voi joskus olla lähellä kangashaperoa, mutta isohapero ei harmaannu. Toisinaan lakiltaan melko samanvärinen ISONUHRUHAPERO (R. vinososordida) harmaantuu, mutta lievemmin kuin kangashapero, ja sen heltat ovat vanhemmiten okrankellertävät. Isonuhruhapero kasvaa yleisenä lehdoissa, kangasmetsissä ja tuoreissa koivikoissa. Laji on syötävä. Koivuvaltaisista metsistä ja puistoista voi löytää yleisehkön KOIVUNPUISTOHAPERON (R. fontqueri), jolla myös lakin väritys voi olla lähellä kangashaperon väritystä. Se ei kuitenkaan harmaannu. Mikään Suomessa kasvava haperolaji ei ole myrkyllinen, osa vain on niin kirpeän makuisia, ettei niitä suositella syötäväksi.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.