Hirvi

(sv: älg, en: Elk)

Alces alces

Tunnistaminen

Hirvi on suomen suurin nisäkäs ja urokset voivat painaa jopa 800 kiloa. Naaraat ovat yleensä pienempiä. Hirven turkki on päältä mustanruskea ja vatsapuolelta vaaleampi. Sillä on iso ja leveä turpa, pitkät jalat ja lyhyt häntä. Vain uroshirvillä on sarvet.

Elintavat

Hirvet ovat kasvinsyöjiä. Niille maistuu esimerkiksi puiden ja pensaiden lehdet ja oksat. Hirvet ovat hyviä uimareita ja liikkuvat useimmiten hämärällä. Kiima-aika on syksyllä ja naaras synnyttää yleensä yksi tai kaksi vasaa keväällä.  

Havaintoaika 

Hirvet ovat aktiivisia ympäri vuoden. Vuoden aikana hirvet liikkuvat talvi- ja kesäalueiden välillä. 

Elinympäristö

Hirvi viihtyy metsissä, soilla ja rannoilla ympäri Suomen. 

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? 

Uroshirvet kasvattavat uudet sarvet joka vuosi. Vanhat sarvet putoavat vuodenvaihteen aikoihin. Esimerkiksi myyrät ja muut jyrsijät voivat syödä maahan pudonneita sarvia ja saada niistä ravinteita.

Viitteet

Jani Järvi. 2020. Laji.fi lajikuvaukset.  

Juha Valste. 2007. Nisäkkäät Suomen luonnossa. Otava. 

 

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Riistanisäkäs (Metsästyslaki 1993/615; 2019/683)

Metsästyslaissa luetellut riistanisäkkäät (5§).