Hiirenvirna
(sv: kråkvicker)
Vicia cracca
Levinneisyys Suomessa
Yleinen koko maassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä harvinainen.
Kasvumuoto
Monivuotinen, rentovartinen, toisten kasvien varassa kiipeilevä ruoho.
Koko
Varsi 20–100 cm.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti, korvakkeet pienet. Lehdet ovat 6–12-parisia, päättyvät kärheen. Lehdykät ovat kapeanpuikeita tai tasasoukkia, niiden keskisuoni on epäselvä.
Kukka
Kukat (8–12 mm) ovat kaksineuvoisia. Terttu on pitkäperäinen, tiheä, 10–30-kukkainen, tukilehtensä pituinen. Verhiö on viisilehtinen, yhdislehtinen. Verhiön alin liuska on teriöntorven mittainen. Teriö on vastakohtainen, perhomainen: ylinnä purje, sivuilla siivet ja alinna kahdesta terälehdestä muodostunut venho. Teriö on sininen, purjeen lapa on n. kyntensä pituinen. Heteitä on 10, palhot ovat yhdistyvisiä, ympäröivät emiötä torvena. Emiö on yksilokeroinen, yksiluottinen.
Elinympäristö
Niityillä, pientareilla, rannoilla, pihoilla, metsänreunoissa, ruohoisissa metsissä.
Lisätiedot
Myrkyllinen.
Eliöryhmät
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
Säädökset
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo
Vuorovaikutussuhteet
Peltokimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Hiirenvirna on peltokimalaisen mesikasvi. Peltokimalainen pölyttää kasvin.
Juhannuskimalainen
(++) mutualismi eli yhteistoiminta
Hiirenvirna on juhannuskimalaisen mesikasvi. Juhannuskimalainen pölyttää kasvin.
