Harmaalokki
(sv: gråtrut, en: European Herring Gull)
Larus argentatus
Suuren harmaasiipisen lokin nokassa punainen täplä on merkkinä ruokaa kerjääville poikasille – paina tästä, niin ruokaa tulee! Poikaset innostuvat kerjäämään, vaikka niille näyttäisi pelkkää punaista täplää.
Tunnistaminen
Suurikokoinen lokki. Vanhalla linnulla vaaleanharmaa selkä ja vaalea vatsa, kesällä valkoinen ja talvella harmaansuttuinen pää. Jalat pinkit, mustassa siivenkärjessä vaaleita täpliä. Nuoret harmaanruskean ja tumman kirjavia. Eri ikäisillä harmaalokeilla puku vaihtelee paljon, höyhenpuvun perusteella on määritettävissä neljä ikäluokkaa.
Elintavat
Monipuolinen ruokavalio: syö kaloja, selkärankaisia ja muiden lintujen poikasia. Etsii ruokaa myös kaatopaikoilta, satamista ja toreilta.
Elinympäristö
Harmaalokki pesii meren saaristossa, suurilla järvillä ja myös kaupungeissa rakennusten katolla. Lähimuuttaja, osa linnuista talvehtii.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Jätehuolto
Harmaalokki on oppinut hyödyntämään sekä kaatopaikkojen että turkistarhojen tarjoamia ruoka-apajia. Suomen pesimäkanta runsastui 1960-luvulta 1980-luvulle, mutta 2000-luvulla harmaalokki on taantunut kaatopaikkojen vähenemisen sekä jätteenkäsittelyn tehostumisen takia.
Tiesitkö tämän?
Monet lokkilinnut ovat hyvin pitkäikäisiä. Suomessa vanhin rengastettu harmaalokki on elänyt yli 34-vuotiaaksi. Vanhimmat rengastetut meri-, selkä- ja kalalokit yli 32-vuotiaiksi ja naurulokit yli 30-vuotiaiksi.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 VU - vaarantuneet
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin II/B-liite
Lajit, joiden metsästäminen voidaan sallia Suomessa (jäsenmailla omat luettelot), mikäli kansallinen lainsäädäntö sallii sen. Jäsenvaltioiden on varmistettava ettei metsästys vaaranna lajin suojelutoimenpiteitä niiden levinneisyysalueella.
Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)
Metsästyslaissa luetellut rauhoittamattomat eläimet.