Suurikokoinen lokki, jolla on harmaa selkä. Nokan punainen täplä on viesti poikasille: ”painakaa tästä”.

Ómar Runólfsson, Herring Gull – Larus argentatus – Silfurmáfur. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Harmaalokin jalat ovat pinkit.

Kuva CC0

Harmaalokki

(sv: gråtrut, en: European Herring Gull)

Larus argentatus

Suuren harmaasiipisen lokin nokassa punainen täplä on merkkinä ruokaa kerjääville poikasille – paina tästä, niin ruokaa tulee! Poikaset innostuvat kerjäämään, vaikka niille näyttäisi pelkkää punaista täplää.

Tunnistaminen

Suurikokoinen lokki, jolla on vaaleanharmaa selkä ja vaalea vatsa, kesällä valkoinen ja talvella harmaansuttuinen pää. Jalat pinkit, mustassa siivenkärjessä vaaleita täpliä. Nuoret harmaanruskean ja tumman kirjavia. Eri ikäisillä harmaalokeilla puku vaihtelee paljon, höyhenpuvun perusteella on määritettävissä neljä ikäluokkaa.

Elintavat

Monipuolinen ruokavalio: syö kaloja, selkärankaisia ja muiden lintujen poikasia. Etsii ruokaa myös kaatopaikoilta, satamista ja toreilta.

Elinympäristö

Harmaalokki pesii meren saaristossa, suurilla järvillä ja myös kaupungeissa rakennusten katolla. Lähimuuttaja, osa linnuista talvehtii.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Jätehuolto

Harmaalokki on oppinut hyödyntämään sekä kaatopaikkojen että turkistarhojen tarjoamia ruoka-apajia. Suomen pesimäkanta runsastui 1960-luvulta 1980-luvulle, mutta 2000-luvulla harmaalokki on taantunut kaatopaikkojen vähenemisen sekä jätteenkäsittelyn tehostumisen takia.

Tiesitkö tämän?

Monet lokkilinnut ovat hyvin pitkäikäisiä. Suomessa vanhin rengastettu harmaalokki on elänyt yli 34-vuotiaaksi. Vanhimmat rengastetut meri-, selkä- ja kalalokit yli 32-vuotiaiksi ja naurulokit yli 30-vuotiaiksi.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 VU - vaarantuneet

2015 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

EU:n lintudirektiivin II/B-liite

Rauhoittamaton eläin (Metsästyslaki 1993/615)

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet: Stein Ø. Nilsen, XC125486. Hannu Varkki, XC680160. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0