-
Harmaahaikara on suuri ja voimakasrakenteinen lintu, joka pitää usein pitkää kaulaansa mutkalla.
-
Harmaahaikara etsii rantavedestä saaliiksi kaloja ja sammakoita.
-
Harmaahaikara saalistaa kärsivällisesti odottaen.
-
Harmaahaikara pesii lähellä järviä ja murtovesilahtia.
Harmaahaikara
(sv: gråhäger, en: Grey Heron)
Ardea cinerea
Lepäilee matalassa vedessä yhdellä jalalla seisten. Talvisin maistelee sammakoita etelässä.
Tunnistaminen
Hyvin suuri ja voimakasrakenteinen, pitkäkaulainen lintu. Pitää usein lennossa ja myös maassa kaulaa mutkalla. Päältä tummanharmaa, alta vaalea, nokka pitkä ja tikarimainen. Vanhoilla linnuilla mustat ”kulmakarvat” kaartuvat takatöyhdöksi.
Elintavat
Ravintona kalat ja sammakkoeläimet. Väijyy saalista rantavedessä seisten liikkumattomana.
Elinympäristö
Harmaahaikara suosii rauhallisia ja tiheitä metsiköitä lähellä järviä, matalia merenlahtia ja kosteikkoja. Pesii yksittäin tai usean kymmenen parin yhdyskunnissa. Lähimuuttaja. Suurin osa Suomen harmaahaikaroista talvehtii Euroopassa.
Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa
Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.
Ilmastonmuutos
Harmaahaikara hyötyy ilmaston lämpenemisestä. Sen levinneisyysalue on laajentunut pohjoisemmaksi ja Suomen pesimäkanta on runsastunut. Eteläisenä lajina harmaahaikara on hyötynyt leudommista talvista, ja sen hengissäsäilyvyys on parantunut. Harmaahaikaran kevätmuutto on aikaistunut.
Suojelu auttaa
Harmaahaikaraa on vainottu laajalti Euroopassa, koska sen ajateltiin pyydystävän ravinnokseen samoja kaloja, jotka ovat ihmisillekin tärkeää ravintoa. Harmaahaikaran suojelutilanne on yleisesti parantunut ja suojelu on auttanut pesimäkantaa kasvamaan.
Tiesitkö tämän?
Harmaahaikara on Suomen yleisin haikara. Sen siipien kärkiväli voi olla jopa kaksi metriä ja usein lentäessään sen suuri koko kiinnittää huomion.
Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin
Uhanalaisuus Suomessa
UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)
CR Äärimmäisen uhanalainen
EN Erittäin uhanalainen
VU Vaarantunut
NT Silmälläpidettävä
LC Elinvoimainen
2019 LC - elinvoimaiset
2015 LC - elinvoimaiset
2010 LC - elinvoimaiset
2000 LC - elinvoimaiset
Säädökset
EU:n lintudirektiivin muuttolinnut
Suomessa säännöllisesti esiintyvät muuttavat lajit, joiden suojelemiseksi on toteutettava vastaavat toimenpiteet kuin liitteen I lajeille (mm. Natura 2000 -alueiden perustaminen).
-
Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
-
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.
Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
-
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.
Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
-
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.
Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.
-
