Häiveperhonen on kookas, tumma perhonen, jonka etusiipien yläpuolella on valkeaa kirjailua ja heikosti erottuva silmätäplä. Naaraan (kuvassa) siipien yläpinnat ovat mustanruskeat, koiraan melko tumman siniseltä hohtavat.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Aikuiset häiveperhoset eivät käy kukilla, mutta voivat imeä erilaisia makeita nesteitä, ja tulevat siksi hyvin perhossyöteille. Niitä saattaa nähdä myös pienillä metsäteillä imemässä maasta suoloja.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Häiveperhoset elävät rehevissä metsäympäristöissä, joissa on lehtipuustoa. Ne viettävät valtaosan ajastaan puiden latvuksissa.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Vielä 1990-luvulla häiveperhonen oli Suomessa vain satunnainen vierailija. 2000-luvun alkupuolella laji yleistyi merkittävästi ja nykyään siihen voi törmätä missä tahansa Tampereen eteläpuolella.

Kuva Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Häiveperhonen

(sv: sälgskimmerfjäril)

Apatura iris

Rehevien metsien suuri tummanpuhuva perhonen, jonka toukka syö vain raidan lehtiä.

Miltä näyttää?

Häiveperhonen on kookas ja tumma perhonen. Sen siivet ovat yläpuolelta mustanruskeat, ja koiraan siivet hohtavat sinertävinä. Etusiivissä on vaaleaa kuviointia ja pieni silmätäplä. Muistuttaa paljon pikkuhäiveperhosta.

Missä elää?

Häiveperhonen elää rehevissä lehtipuustoisissa metsissä. Se viihtyy metsien sisäosissa ja reunoilla eikä juuri käy avoimilla alueilla. Perhosia näkee harvoin kukilla, sillä ne viettävät paljon aikaa puiden latvuksissa. Useimmiten häiveperhosen tapaa pienillä metsäteillä imemässä maasta suoloja.

Milloin lentää?

Häiveperhonen lentää kesäkuun lopulta elokuun puoliväliin. Yleisimmin sitä näkee heinäkuun jälkipuoliskolla.

Mitä syö?

Häiveperhosen toukka syö vain raidan lehtiä. Aikuiset perhoset eivät käy kukilla, vaan imevät makeita nesteitä ja tulevat siksi helposti perhossyöteille.

Miten talvehtii?

Talvehtii pienenä toukkana raidan (pajun) oksaan kiinnittyneenä.

Syvemmälle lajin maailmaan

Erikoistunut raitaan

Häiveperhonen on ravintonsa suhteen hyvin erikoistunut, sillä toukat syövät vain raitaa. Onneksi raitaa kasvaa yleisesti monenlaisissa metsissä, joten sopivaa ravintoa löytyy runsaasti.

Ilmaston lämpeneminen muutti tilanteen

Vielä 1990-luvulla häiveperhonen oli Suomessa harvinainen vierailija. 2000-luvulla laji alkoi yleistyä selvästi ja nykyään sen voi tavata lähes kaikkialla Tampereen eteläpuolella. Tämä on seurausta ilmaston lämpenemisestä, joka on tehnyt talvehtimisen mahdolliseksi. Lajin menestys jatkuu todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Sopivia metsiköitä ja ravintokasveja on runsaasti, ja lämpenevä ilmasto mahdollistaa leviämisen yhä pohjoisemmaksi.

Lähisukulainen vielä yleisempi

Pikkuhäiveperhonen muistuttaa suuresti häiveperhosta ja on lähes saman kokoinen. Se saapui Suomeen hieman myöhemmin, mutta on levinnyt vielä nopeammin ja on nykyään monin paikoin jopa yleisempi kuin häiveperhonen.