Haavankeltajäkälä

(sv: vägglav)

Xanthoria parietina

Yleiskuvaus

Levinneisyys Suomessa

Koko maassa, Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, Lapissa harvinainen.

Kasvumuoto

Ruusukkeina kasvava lehtijäkälä.

Koko

3–15 cm.

Sekovarsi

Kasvutapa alustanmyötäinen, liuskat melko leveitä, litteitä, tiukasti kiinni alustassa. Liuskojen yläpinta poimuinen, voimakkaan oranssikeltainen tai varjossa vihertävän keltainen, alapinta vaalea. Ei isidiota eikä soredioita. Alapinnalla lyhyitä juurtumahapsia.

Itiöemä

Kotelomaljat hyvin yleisiä, syntyvät ruusukkeen keskiosiin, itiölava oranssinkeltainen.

Itiöt

Itiöt kaksisoluiset, värittömät, väliseinä voimakkaasti paksuuntunut.

Leväosakas

Viherlevä (Trebouxia).

Elinympäristö

Etenkin pellonreunoissa, rantametsissä, puistoissa ja vastaavilla puolikulttuurikasvupaikoilla, merenrannoilla, lintuluodoilla.

Kasvualusta

Etenkin haavalla ja jaloilla lehtipuilla ja -pensailla, kalkki- tai lannoitepölyn vaikutuspiirissä muillakin puilla. Myös typpipitoisilla alustoilla kuten merenranta- ja peltokivillä, kalkkikivellä, vanhalla betonilla ja kattohuovalla. Typensuosija.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.