Haarapääsky on teräväsiipinen lintu, jolla on kaksi pitkää pyrstöjouhea.

Le No / Yvan, Musique. Creative Commons BY-NC-SA-2.0
Haarapääskyn naama on punainen ja selkäpuoli tumman sinertävä.

Kuva CC0
Haarapääsky rakentaa pesän savesta ja palaa usein pesimään samalle paikalle. Poikasille maistuvat hyönteiset.

Kuva CC0
Haarapääsky pesii usein ihmisen läheisyydessä ladoissa, vajoissa ja navetoissa.

Kuva CC0

Haarapääsky

(sv: ladusvala, en: Barn Swallow)

Hirundo rustica

Punanaamainen pääsky palaa samalle pesäpaikalleen. Taitava pesänrakentaja käyttää savea ja korsia.

Tunnistaminen

Ilmassa lentämiseen sopeutunut pieni, pitkä- ja teräväsiipinen lintu. Yleensä kaksi pitkää pyrstöjouhea, jotka ovat syksyllä nuorilla linnuilla lyhyet. Yläpuoli kokonaan tumma, sinertävän sävyinen. Vatsapuoli vaalea, rinta tumma ja naama tummanpunainen.

Elintavat

Ravintona hyönteiset ja hämähäkit, joita se pyydystää suoraan ilmasta.

Elinympäristö

Haarapääsky pesii usein ihmisen läheisyydessä ja maatalousympäristöissä. Savesta ja kasvinosista rakennetaan latojen tai muiden ulkorakennusten seiniin, navetoiden ja venevajojen sisään sekä siltojen alle. Paikkauskollinen eli palaa yleensä samalle pesimispaikalle. Haarapääsky pesii usein yhdyskunnissa, joskus yksittäin. Pitkänmatkan muuttaja.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Haarapääskyn kevätmuutto on aikaistunut keskimäärin neljällä vuorokaudella. Lämpiminä keväinä linnut saapuvat vielä aikaisemmin.

Maatalous

Haarapääskyn pesimäkanta Suomessa on vähentynyt puoleen muutaman vuosikymmenen aikana. Haarapääsky on kärsinyt maatalouden tehostumisesta, erityisesti karjatalouden vähenemisestä, minkä seurauksena hyönteisravinnon määrä on vähentynyt. Myös sopivia pesäpaikkoja on vähemmän latojen ja navetoiden kadotessa.

Ulkomaiden tilanne

Talvehtimisalueilla ja muuttoreittien varsilla haarapääskyä uhkaavat elinympäristömuutokset, kuten kosteikkojen väheneminen ja maailmanlaajuinen hyönteiskato.

Tiesitkö tämän?

Vuodesta toiseen samalla paikalla pesivä pääsky saattaa mietityttää. Onkohan se sama yksilö, joka palaa aina samalle paikalle? Melko todennäköisesti on! Suomessa on rengastettu pesäpaikoilta runsaasti pääskyjä. Jopa yhdeksän kymmenestä palasi seuraavana vuonna paikalle pesimään (eli 1420 rengastetusta yksilöistä 1 370 löytyi seuraavana vuonna samalta paikalta pesimästä). Pesää tosin saatettiin vaihtaa. Suomessa rengastettujen haarapääskyjen ikäennätys on kymmenen vuotta.

Tutustu lajiin vaikuttaviin tekijöihin

Uhanalaisuus Suomessa

2019 VU - vaarantuneet

2015 NT - silmälläpidettävät

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521)

Lajin runsaus Suomessa ennen ja nyt

Kartta vasemmalla kuvaa lajin keskimääräistä runsautta ennen (vuosina 1970-89).

Kartta keskellä näyttää lajin nykytilanteen (vuosina 2010-23).

Kartta oikealla kuvaa runsauden muutosta. Lajin runsastuminen on merkitty punaisella, väheneminen sinisellä värillä.

Musta tähti kuvaa lajin maantieteellisen esiintymisen keskipistettä.

Miten runsaudet on laskettu?
Karttapisteiden arvot on laskettu lintujen linjalaskennan avulla. Yksikkönä on parien määrä yhden kilometrin matkalla. Linjalaskenta tehdään vapaaehtoisvoimin lintujen parhaaseen lauluaikaan varhain aamulla kesäkuussa. Havainnoija kävelee 6 km matkan ja laskee matkan varrella havaitsemansa linnut.

Laskentalinjoja on Suomessa 25 kilometrin välein. Laskennassa tarvitaan hyvää lintujen lajintuntemusta. Myös laulu- ja varoitusäänet pitää tuntea. Suomessa on laskettu noin 10 000 linjaa viimeisen 70 vuoden aikana.

Muuttajamäärien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin muuttavaa yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Kuvaajan avulla voit hahmottaa esimerkiksi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muuttajamäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Paikallisten määrien keskiarvot: Kuvaaja näyttää, kuinka monta tarkastelemasi lajin paikallista yksilöä on keskimäärin havaittu Hangon lintuasemalla tiettynä kalenteripäivänä. Asemalla paikallisiksi linnuiksi tulkitaan esimerkiksi alueella pesivät linnut ja Uddskatanilla muuton aikana levähtävät linnut. Kuvaajan avulla voit hahmottaa tarkastelemasi lajin keskimääräisen kevät- ja syysmuuton ajoittumisen.

Kuvaajan arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä. Jotta kuvaajaa olisi helpompi tarkastella, esitetään arvot viiden päivän keskiarvoina.
Runsauksien muutokset: Kuvaajassa tarkastellaan miltä lajin yksilömäärät ja muuttoajat näyttävät eri ajanjaksoilla 1979-1999, 2000-2009, 2010-2019 ja 2020-. Vertaamalla eri väristen käyrien huippuja, voit tutkia onko lajin muuttoajankohta siirtynyt ja onko lajin runsaudessa tapahtunut muutoksia.

Kuvaajassa esitetään lajin päiväkohtaiset muuttajien ja paikallisten keskirunsaudet Hangon lintuasemalla kolmella eri aikajaksolla. Päiväkohtaiset arvot on laskettu jakamalla kalenteripäivän muutto- ja paikallismäärien summat kyseisen kalenteripäivän havaintopäivämäärien lukumäärällä.
Muuton ajoittumisen mediaanipäivämäärä: Mediaani kuvaa lajin muutonajoituksen puoliväliä eli päivämäärää, jolloin puolet lajin yksilöistä on havaittu kevät- tai syysmuuttokaudella Hangon lintuasemalla. Eri ajanjaksojen mediaaneja tarkastelemalla on helpoin hahmottaa, onko lajin kevät- tai syysmuutto aikaistunut tai viivästynyt.

Lajista ja sen muuttokäyttäytymisestä riippuen, mediaani lasketaan joko muutto- tai paikallisaineistosta tai näiden yhdistelmästä.

Äänet Xeno-Canto: J. Veeken, XC744925 . Esperanza Poveda, XC857588. Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 4.0