haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Marja Härkönen, Creative Commons Nimeä 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
haaparousku – Lactarius trivialis

Jouko Rikkinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0

Haaparousku

(sv: skogsriska)

Lactarius trivialis

Yleiskuvaus

Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.

Levinneisyys Suomessa

Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).

Itiöemä

LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.

Itiöt

Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.

Elinympäristö

Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.

Lisätiedot

Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin.

Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä.

NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista.

POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään.

Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.

Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).

Eliöryhmät

Uhanalaisuus Suomessa

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

2000 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.