Auroraperhonen

(sv: aurorafjäril)

Anthocharis cardamines

Euroopassa runsastunut metsänreunojen perhonen, joka on helppo tunnistaa.

Miltä näyttää?

Auroraperhonen on helppo tunnistaa, etenkin koiras. Koiraan etusiipien kärjet ovat kirkkaan oranssit molemmilta puolilta. Naaraalta oranssi väri puuttuu, se on lähes kokonaan valkoinen. Molemmilla sukupuolilla takasiipien alapinnat ovat vihreävalkokirjavat, mikä auttaa erottamaan myös naaraan muista vaaleista perhosista.

Missä elää?

Auroraperhonen elää puoliavoimissa metsissä, erityisesti metsänreunoilla ja pienissä aukkopaikoissa. Sitä näkee myös teidenvarsilla ja suojaisissa pihoissa. Se välttelee laajoja avoimia alueita, kuten peltoaukeita.

Milloin lentää?

Auroraperhonen on loppukevään ja alkukesän laji. Etelä-Suomessa se voi lähteä lentoon jo vapun tienoilla. Runsaimmillaan perhosia näkyy toukokuun lopulla, ja lento jatkuu kesäkuulle asti. Yksittäisiä perhosia voi nähdä vielä heinäkuussakin.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät monia ristikukkaisia kasveja, kuten peltokanankaalia, luhtalitukkaa ja peltotaskuruohoa. Näitä kasveja kasvaa runsaasti pihoissa ja metsänreunoilla.

Miten talvehtii?

Auroraperhonen talvehtii kotelona. Toukat koteloituvat kesällä, ja kotelo pysyy paikoillaan kasvillisuudessa seuraavaan kevääseen saakka, jolloin aikuiset kuoriutuvat.

 

Syvemmälle lajin maailmaan

Yleinen perhonen

Auroraperhonen on yleinen koko Suomessa, myös Lapissa, vaikkakin siellä harvalukuisempi. Sitä näkee usein vain muutamia yksilöitä kerrallaan, mikä voi tehdä lajista huomaamattoman.

Ravintoa riittää

Koska auroraperhosen toukat syövät monia yleisiä rikkakasveja, ravinnon puute ei rajoita lajin esiintymistä. Tämä on yksi syy siihen, että auroraperhonen on runsastunut 2000-luvulla.

Runsastunut Euroopassa

Päiväperhosten runsautta seurataan nykyisin samalla menetelmällä lähes kaikissa Euroopan maissa. Auroraperhonen on runsastunut laajasti eri puolilla Eurooppaa. Syytä tähän ei vielä tunneta tarkasti. Samaan aikaan monet niittyjen ja laidunten perhoslajit ovat vähentyneet, mikä tekee auroraperhosen menestyksestä erityisen kiinnostavan.

Uhanalaisuus Suomessa

UHANALAISUUSLUOKITUS (Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n luokitus)

IUCN:n uhanalaisuusluokitukset

CR Äärimmäisen uhanalainen

EN Erittäin uhanalainen

VU Vaarantunut

NT Silmälläpidettävä

LC Elinvoimainen

2019 LC - elinvoimaiset

2010 LC - elinvoimaiset

Säädökset

Ei säädöksiä.

Vuorovaikutussuhteet

Peltokanankaali

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Peltokanankaali on auroraperhosen toukkien ravintokasvi.

Luhtalitukka

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Luhtalitukka on auroraperhosen toukkien ravintokasvi.

Peltotaskuruoho

(-+) kasvi-kasvinsyöjä

Peltotaskuruoho on auroraperhosen toukkien ravintokasvi.