Angervohopeatäplä on oranssin ja mustan kirjava keskikesän perhonen, jonka tapaa usein heinäkuussa.

Kuva Esa Ervasti, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Pitkällä imukärsällä on hyvä imeä kukkien makeaa mettä. Angervohopeatäplän erottaa lähilajeistaan takasiipien vaaleankeltaisista alapinnoista.

Kuva Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplä elää rehevillä, kosteilla niityillä ja ojanvarsilla. Kuvassa angervohopeatäpliä myrkkykeisolla.

Kuva Esa Ervasti, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplää ei viljelyksien lannoitus haittaa lainkaan. Pelloilta valuvat ravinteet vain lisäävät mesiangervoa ja vadelmaa pientareilla.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplä talvehtii toukkana. Toukalle maistuu mesiangervon ja vadelman lehdet.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplän muna. Naaraat munivat ruohikon suojissa munat yksitellen lehdille.

Kuva Kimmo Silvonen, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0

Angervohopeatäplä

(sv: älggräspärlemorfjäril)

Brenthis ino

Rehevien, heinittyneiden ja hylättyjen niittyjen sekä ojanvarsien perhonen.

Miltä näyttää?

Angervohopeatäplä on keskikokoinen perhonen, jonka siivet ovat yläpuolelta oranssinruskeat ja mustakuvioiset. Siipien alapinnat ovat vaalean kellertävät. Muistuttaa pursu ja niittyhopeatäplää.

Missä elää?

Angervohopeatäplä viihtyy kosteilla ja rehevillä avoimilla paikoilla. Sitä tapaa niityillä, hylätyillä pelloilla, avohakkuilla ja ojanvarsilla, joissa kasvaa runsaasti korkeaa kasvillisuutta.

Milloin lentää?

Angervohopeatäplä on keskikesän perhonen. Se aloittaa lentonsa kesäkuun lopulla, on runsaimmillaan heinäkuussa ja loppuu yleensä elokuun alussa.

Mitä toukka syö?

Toukat syövät pääasiassa mesiangervoa. Joskus ne käyttävät ravinnokseen myös vadelmaa ja muita samansukuisia kasveja.

Miten talvehtii?

Talvehtii ravintokasvin tyvellä munana, jonka sisällä on jo täysin kehittynyt toukka.

Syvemmälle lajin maailmaan

Rehevien niittyjen laji

Angervohopeatäplä viihtyy rehevissä ja heinittyneissä ympäristöissä, jotka eivät enää sovi monille muille niittyperhosille. Siksi se on usein yleinen paikoissa, joissa kasvillisuus on runsasta ja korkeaa.

Leviää ilmaston lämmetessä

Angervohopeatäplä on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Se on levinnyt 2000 luvulla pohjoisemmaksi ja esiintyy nykyään jopa Lapissa. Lajin arvioidaan leviävän edelleen, sillä sopivia elinympäristöjä ja ravintokasveja on runsaasti.

Maatalouden ravinteista hyötyjä

Toisin kuin monet muut niittyperhoset, angervohopeatäplä hyötyy tehomaatalouden rehevöittävästä vaikutuksesta. Pelloilta valuvat ravinteet lisäävät mesiangervon ja vadelman kasvua, mikä tarjoaa toukille runsaasti ravintoa.

Merkki liian rehevästä niitystä

Vaikka angervohopeatäplä on niittylaji, sen runsas esiintyminen kertoo usein siitä, että niitty on liian ravinteikas muille niittykasveille ja perhosille.