Angervohopeatäplä on oranssin ja mustan kirjava keskikesän perhonen, jonka tapaa usein heinäkuussa.

Kuva Esa Ervasti, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Pitkällä imukärsällä on hyvä imeä kukkien makeaa mettä. Angervohopeatäplän erottaa lähilajeistaan takasiipien vaaleankeltaisista alapinnoista.

Kuva Olavi Niemi, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplä elää rehevillä, kosteilla niityillä ja ojanvarsilla. Kuvassa angervohopeatäpliä myrkkykeisolla.

Kuva Esa Ervasti, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplää ei viljelyksien lannoitus haittaa lainkaan. Pelloilta valuvat ravinteet vain lisäävät mesiangervoa ja vadelmaa pientareilla.

Kuva J. Tyllinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplä talvehtii toukkana. Toukalle maistuu mesiangervon ja vadelman lehdet.

Kuva Pekka Malinen, Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0
Angervohopeatäplän muna. Naaraat munivat ruohikon suojissa munat yksitellen lehdille.

Kuva Kimmo Silvonen, Creative Commons Nimeä Jaa-Samoin 4.0

Angervohopeatäplä

(sv: älggräspärlemorfjäril)

Brenthis ino

Rehevien, heinittyneiden ja hylättyjen niittyjen sekä ojanvarsien perhonen.

Tunnistaminen

Keskikokoinen, oranssin ja mustan kirjava perhonen. Siipien yläpuolet ovat oranssinruskeat, joissa on paljon mustaa kuviointia. Siipien alapinnat ovat vaalean kellertävät. Sekoittaa helposti pursu- tai niittyhopeatäplään.

Elintavat

Lentoaika

Keskikesän perhonen. Lento alkaa kesäkuun lopulla, on runsaimmillaan heinäkuussa ja jatkuu elokuun alkupuolelle asti.

Ravintokasvit

Toukkana käyttää ravintonaan yleisimmin mesiangervoa, joskus myös vadelmaa ja muita samansukuisia kasvilajeja.

Elinympäristö

Angervohopeatäplä viihtyy kaikenlaisilla kosteilla ja reheväkasvuisilla avoimilla alueilla – niityillä, hylätyillä pelloilla, avohakkuilla ja ojanvarsilla.

Ympäristömuutoksia ja lajin ekologiaa

Tekijät, jotka vaikuttavat lajin runsauteen ja/tai käyttäytymiseen.

Ilmastonmuutos

Angervohopeatäplä on selvästi hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Aiemmin se oli melko eteläinen laji, joka on 2000-luvulla levinnyt Lappiin asti. Sen arvioidaan leviävän yhä laajemmalle maamme pohjoisosissa. Lajille sopivaa elinympäristöä ja toukkien ravintokasveja on sielläkin hyvin tarjolla.

Maatalous

Angervohopeatäplä hyötyy tehomaatalouden rehevöittävästä vaikutuksesta, joka taas haittaa muita niittyperhosia. Toukkien ravintokasvit, mesiangervo ja vadelma, runsastuvat pelloilta valuvien ravinteiden vuoksi. Lajille sopivia elinympäristöjä on siten jatkossakin tarjolla runsaasti.

Tiesitkö tämän? 

Angervohopeatäplä on niittylaji. Kuitenkin niiden runsas esiintyminen on merkki siitä, että niitty on liian rehevä eli ravinteikas muille niittyperhosille ja -lajeille.